sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Saisipa kisoissa ottaa uusinnan


Agilityä ollaan tehty treeneissä ja kisoissa Varkaudessa. Mikähän on tämä mielenhäiriö, jossa ilmoitan koiraani ympäriinsä kisaamaan sellaisiin skaboihin, joissa on vaik yksi agilityrata. Yksi mahdollisuus onnistua. Tai siis meidän tapauksessa useimmiten ryssiä koko homma niin, että varmasti veetuttaa.

Perjantain treeneissä oli tahmea meininki. Saatiin ryhmään uutta verta, mikä taas poiki uusia ohjausideoita radalle. Huippua! Uusi "valssi ja sit ctrl +z"-ohjaus toimi alussa, loppu oli ihan ihmettä. Unohdin ohjata kaarteissa huolella, koira meni ohi. Putkihässäkällä kaikki tekivät ihan idioottimaista ohjausta, kunnes lopussa tajusin hieman fiksumman kuvion ja sain sen toimimaan. Kepeillä Minttu kuumui ihan mielettömästi ja Meelan kanssa mahdollinen huoleton "viskaan sen vaan kepeille ja sit se kepittää kivasti"-meininkinen ohjaus tarttui myös vanhemman merlen ohjaukseen. Ei toiminut.
Saatiin me lopulta ihan ok rävellyksiä aikaan, mutta kovin suurta itsevarmuutta ei näillä harjoituksilla kisoja ajatellen kyllä kerätty.

Meela teki lähinnä kontakteja ja keppejä, hyppi vähän esteitä ja räjähteli joka suuntaan. Maanantain treeneistä poisjääminen selvästi kostautui, sillä pikkusheltti nyt vaan vaatii vähän enemmän aktiviteettiä pysyäkseen pöksyissään näissä olosuhteissa. Ei me taidettu viime viikollakaan olla treenaamassa, joten ehkä neidin yli-innokkuus oli ihan perusteltua.

Lauantain kisoissa tulostaululle läväytettiin rata, jossa oli suoria putkia, kolme mutkaa ja hankalat kepit. Totesin jo siinä vaiheessa, että jos alusta (1-5, hyppy, pituus, suora putki, mutkaputki, kepit) selvitään, on nolla taattu. Fiksumpi olisi ollut sanomatta mitään, sillä lähetys suoralta putkelta mutkaan epäonnistui, vitonen. Kepeille haku epäonnistui ryhdyttyäni jarruttelemaan koiraa lyhyellä matkalla ja selvästi ohjattuani sen kakkosväliin, vitonen. Toinen samanlainen, hylky.
Loppusuora meni täydellisesti, vaikka juosta saikin.
Mitäs minä sanoin.

Syksyn sotasuunnitelmaan agilityn saralta kuuluu ainakin kolme kappaletta varmoja kisoja (tässä kuussa Mikkeliin!) sekä kaksi kertaa ACE-treenit. Toivottavasti näillä päästään eroon ykkösten radoista, vihdoin ja viimein.


PS. Samaisena päivänä Mintun ihana trikkityttö Noona tokoili itselleen ensimmäilen ALO1 tuloksen!
Onnea Fannylle ja Noonalle vielä täälläkin!

2 kommenttia:

  1. LAHDEN KAUTTA KUN MIKKELIIN MENETTE HYVÄT NAISET JA NAISET.

    VastaaPoista
  2. Mistä kantilta Joensuu-Mikkeli voi mennä Lahden KAUTTA :'D Jooei, meillä on sellanen setti porukkaa tuloillaan ja kisat sunnuntaina ettei taida ihan onnistua :D

    VastaaPoista