keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Vuoden ensimmäiset pesiskenttätokot

Maanantaina tehtiin hallille Varpsin sivuilta printattu rata, jota rallateltiin menemään. Vahvistin alkuun Meelalle pari kertaa keppien itsenäistä suorittamista, jonka jälkeen edettiin jo näppätästi pätkä 1-4. Ensimmäiseksi ongelmaksi muodostui neloshypyn ja putken välinen elämä, joka lopulta ratkesi, kun uskalsin luottaa koiraan. Jätin Meelan tekemään yksin hyppyjä 3-4, luotin siihen että se hakisi ne, ja painelin miljoonaa tekemään persjättöä ennen putkea. Toimi! Koira sujahti putkeen, ehdin nippanappa työntämään sen takaakiertoon ja loppuhan oli kuin vettä vaan. Hypyltä 9 koira niistolla käteen, tiukka linjaus kympille, oikean siivekkeen kautta ottamalla sille sai suoran linjan putkeenkin. Putki-kontakti-erottelussa ei ollut mitään epäselvää, ja loppurata olikin aika helppo nakki.

Yksittäin tehtiin paljon itsenäistä puomia ja nopeita palkkauksia, jotta saataisiin vähän vauhtia etenkin alastuloon.
Treenasin myös keppeille leijeröintiä, ja Meela kepitti hurjan hienosti, vaikka putki jäi väliimme! On se vaan paras!

Tiistaina totesimme Annan kanssa pesiskentän olevan jo niin sula ja hyvä, että siinähän voi jestas sentään treenata! Parasta, nyt päästään tekemään täsmätreenejä lenkkien lomassa niin helposti.

Ensin treenaamaan pääsi Minttu, jolla oli valtavasti intoa. Hyväksikäytin sen energiaa ruutua treenaten, alustalle lähti pitkältäkin matkalta hienosti. Tehtiin luoksarin stoppeja välimatkaa säädellen, sekä tietysti läpijuoksuja. Jäävissä on alkanut jostain syystä sekoittaa maahanmenoa ja istumista, joten kumpaakin hiottiin erikseen. Istuminen on vielä epävarma, ja vauhtia liikkeeseen hain hieman helpottamalla tehtävää ja avustamalla kädellä. Seisominen sujuu, samoin pitkillä seuruupätkillä mielenkiinto pysyy loistavasti!

Tauon jälkeen päätin vielä kokeilla metskua oikein superpalkan kanssa. Ensimmäinen heitto oli pienellä haukulla säestetty ja hidas palautus, palkkasin laukasta. Toisella heitolla taas ääntä, mutta vauhti oli parempi. Kolmas oli täysin hiljainen ja vauhti hyvä, joten siihen olikin sitten hyvä lopettaa! On se vaan niin hyvä.
Äänenkäyttö metskullakin voisi johtua samasta syystä, kuin ruudun kanssa: Minttu on vielä vähän epävarma, ja se purkautuu lähtötilanteessa haukahtamalla. Aina, kun harjoitus on toistettu pari kertaa, se lähtee tehtävälle kuin raketti ja täysin hiljaa.

Kaukoja tehtiin kotosalla, ja keskittyminen oli huippua. Viretila ei saa olla liian korkea, tai menee säätämiseksi. Muutama yhdistettykin saatiin tehtyä, aiemmin olen palkkaillut ihan yhdestä siirtymästä.

Meela pääsi hiomaan pidempiä seuruupätkiä, joilla keskittyi loistavasti. Tänään toimivat niin jäävät seisomiset kuin maahanmenotkin täysin moitteetta. Luoksarin otin erityispitkänä, ja ihme kyllä kakara jaksoi olla jopa hiljaa!
Loppuajasta naksuttelin vielä seuraamisen liikkeellelähtöjä ja otin vähän piilopaikkista. 2x 10sek niin, että olin itse auton takana. Jäi varman oloisena, seuraili enemmänkin Annan treenejä kuin oli kiinnostunut minun poissaolostani, hah.

Kotona tehtiin vielä kapulajuttuja, Meela nostaa kapulan suurimmaksi osaksi hyvin sivulla istuessaan. Työvoitto! Vielä vähän vahvistetaan, ja sitten viedäänkin liikettä eteenpäin.

Seuraavan kerran meistä kuullaan varmaankin vasta näyttelyreissujen jälkeen. Pitkin viikkoa on shelttejä puunailtu valmiiksi, ja hyvältä näyttää! Meela tosin aloitti karvanlähdön, mutta eiköhän sitä tukkaa vielä täksi viikonlopuksi riitä.
Huomenna starttaa C5 (ei Laguna, sillä sen lukot päättivät sopivasti jälleen reistailla...) kohti Tamperetta, ja sieltä aina vaan etelämpään... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti