lauantai 20. joulukuuta 2014

Jouluagilityä

Niin se alkoi joululoma! Vapaapäivät näkyvät jo nyt treeneissä, nimittäin hallilla ollaan käyty ahkeraan tuon nuoriso-osaston kanssa.
Myös molemmat merlet hoidettiin kuosiinsa joulukaudelle, kun fyssari-Heli kävi keskiviikkoaamuna kylässä. Molemmilla oli kroppa vähän tukossa, ja sovittiinkin että joulun jälkeen katsellaan uutta kertaa, kun on niitä näyttelyitäkin tulossa.

Illemmalla keskiviikkona ajeltiin hallille tekemään vähän tokojuttuja. Meela sai testata uutta pinkkiä patukkaansa, joka kelpasi leikkeihin oikein mainiosti. Meelan kanssa keskityttiin vähän seuraamisen käännöksiin, ja tehtiin lyhyitä kivoja settejä.
Syyniin pääsivät myös noudon palautukset (perusasennon suoruus) sekä tunnari. Kolme toistoa tunnaria meni nätisti, mutta vähän arpoo edelleen että palauttaako vai eikö, vaikka oma löytyykin helposti. Rutiinia siis tarvitaan, jos sitä vaikka saisi lomalla tehtyä vähän useammin kuin kerran kuussa!


Torstaina mentiin hallille kisailemaan huikean Putkibattlen merkeissä. Idea kisaan lähti maanantain ryhmätreeneistä, joissa otettiin ryhmän kesken vähän matsia putkiradalla. Kelloteltiin ratoja ja ohjattiin sitten milloin ilman käsiä, ääntä ja mitäkin.
Torstaina kasattiin Annan kanssa meille oma putkiralli hallille, ja kilpailtiin Myrn vastaan Meela-meiningeissä, panoksena lounas. Myrn ei tee agilityä enää nykyään muuten kuin parin hassun putkihumputtelun merkeissä silloin tällöin, joten tällainen kisa oli hauskaa pientä vaihtelua sen arkeen. Tällä kertaa kisan voitimme minä ja Meela!


Lauantaina agilityporukkamme vietti pikkujouluja, joihin pakkasin mukaan niin Myrnin kuin Meelankin. Myrnin kanssa käytiin kisailemassa putkirallissa, jonka pikkumusta meni vielä voittamaankin. Kovaa se tuli, ja meni vähän takaa ohjaamiseksi vaikka alun alkujaan olin suunnitellut radalle jos jonkinmoista vääntöä. Näppärä Myrn!

Meela sai startata mölliradalla ja kisaradalla. Möllit menivät näppärästi, yksi kielto tuli minun oletettua vähän liikaa ja ohjattua liian vähän. Näppärästi se kuitenkin kesti leijeröinnin radan loppupuolelle, mistä olen hirmu ylpeä!
Kisarata taas ei mennyt ihan putkeen. Puomi-putkierottelussa Meela valitsi puomin, ja lähdin sitten kikkailemaan rataa loppuun vähän omalla versiolla. Kepeille leijeröin putken väliin, ja sitten tulikin ihan totaalinen black out siitä, miten radan oikeastaan pitikään jatkua. No eipä hätää, improvisoin loppuun omat kuviot ja näin tultiin tyylikkäästi maaliin.

Viikonloppu meneekin muuten tiiviisti pentujen kanssa puuhastellessa, joten ehkäpä sitten olisi vähän lisää pentukuvamateriaalia ja videoitakin jaettavana!
Niin, ja hyviä pentu-uutisia: kaikki pennut todettiin keskiviikkoisessa terveystarkastuksessa täysin priimoiksi tapauksiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti