perjantai 17. huhtikuuta 2015

Pesiskenttäkausi!

Pesiskenttäkausi on virallisesti korkattu!

Kun on koko talven ajanut hallille iltamyöhään treenaamaan tokoja ja muuta sälää, on todellista luksusta kun voi työpäivän jälkeen siirtää autoa parisataa metriä läheisen kentän parkkiin ja purkaa treenikamppeet sinne. Nyt joku tietysti leimaa heti laiskaksi, ettei jaksa edes siihen kentälle kävellä, mutta tällä treeniromppeen määrällä auto on vaan niin kätevä. Lisäksi koirat rauhoittuvat autohäkissä parhaiten settien välissä.

Wiu, Riima ja Isla
 Keskiviikkona käytiin kokeilemassa ihan ensi kertaa Jaanan ja Annan kanssa, miltä kenttä tuntuu. Olin vähän pettynyt: kenttä oli täynnä ilotulitusjätettä, roskia ja koiranpaskaa. Kuka tauno paskottaa koiransa talvella sinne kentälle niin, että keväällä lumen sulaessa kakka valuu pitkin kenttää? Hyi yrjö!
No eipä siinä, kakkamiinoja väistellen treenattiin ja yritettiin bongailla mahdollisia lasinsiruja ja muuta ikävää, ettei vain kävisi köpelösti.

Mintun kanssa on ihanaa treenata ulkona. Toko sisällä on sille aina vähän vaikeaa, mutta ulkokentällä kaikki toimii. Siltä voi vaatia enemmän, se kestää paremmin toistoja ja niin edelleen. Otettiin kuitenkin vain lyhyt setti seuraamista (lisättiin vaatimista, keskity äläkä sekoile!), luoksareita läpijuoksuilla ja stopeilla sekä jäävät läpi. Vähän se noita jääviä sotkee, mutta pienen muistuttelun jälkeen kulkee kauniisti.
Minttu sai myös kunnian paikkistella.

Meelan kanssa leikittiin palloilla ja tehtiin siinä sivussa pari stoppia. Noudonkin se teki, ja siihen otin vaikeutta heittämällä kapulan kohti treenaavia kavereita. Tästä pieni sheltti suivaantui ja huusi minulle sekä kapulalle. Olin että eihän nyt tämmöistä, otettiin pieni breikki ja uudelleen: ihan hiljaa.
Kaukoja menin vielä tekemään häiriössä keskelle Annan liikkuroimaa seuruuta, ja Meela jaksoi keskittyä varsin hyvin.

Treenien päätteeksi käytiin vielä Nooran kanssa rämpimässä lintutornilenkki ympäri. Koirat eivät olleet asiasta niin innostuneita kuin me, varsinkaan kun päätimme käyttää vetistä rantapengertä pitkospuiden sijaan. Meela ja Myrn rälläilivät vedessä mielellään, mutta Minttu näytti hapanta naamaa. Diiva!
No lopulta meidänkin piti luovuttaa ja mennä niille pitkospuille kävelemään, koska vesi tuntui lisääntyvän uhkaavasti ja sopivat maalämpäreet vähentyä.

Saaga, Riima ja Wiu
Torstaille olin kutsunut kavereita kisanomaisiin treeneihin. Saatiinkin hyvä porukka kasaan, vaikka minä taisin olla ainoa joka oikeasti teki kisasettiä. Sain kuitenkin liikkuroida edes vähän!
Ensin asemoitiin tötsiä kentälle luoksariin ja zetaan. Sen jälkeen tehtiin kolmen minuutin piilopaikkis, johon koiraksi pääsi Meela. Hyvin teki!

Meela autoon ja Mintulle kevyt setti. Se meni näin:
Seuraaminen tasoa AVO, oli siellä yksi peruutus välissä. Ensin lähti hullulla raivolla liikenteeseen, mutta keskittyi sitten paremmin. Vähän edistää.
Zeta ei sotkenut käskyjä! Tää oli hyvä.
Luoksari VOI-malliin, ihan loisto! Käskyt vaihdoin suullisiksi ja se toimii tosi hyvin.
Tässä välissä Minttu kuumui liikaa ja alkoi komentaa kamalasti. Vietimme pienen rauhoittumistauon.
Nouto oli sellainen episodi, että ei-niin-rauhoittunut sheltti vain karkasi kapulalle hullulla räksytyksellä. No nyt meni nollille.
Kaukot tehtiin voittajamalliin. Ensimmäisen ylös-käskyn kuvitteli ilmeisesti luoksariksi ja ampaisi täysillä luokse. Puolivälissä tajusi, että liike olikin väärä ja kävi maahan. Pölö.
Otin uudelleen alusta, jolloin sitten tilttasi ja jäi vain maahan. Lyhensin matkaa n.7m ja suoritti oikein kivat kaukot. Pönttö.

Palkkasin palloleikillä ja fiilistelin, että eipä olisi muutama vuosi sitten uskonut, että Mintun kanssa voisi tehdä kokonaisen treenin ilman yhden yhtä namia!

Meela sai tehdä avoimen luokan liikkeet miinus hyppy.
Seuruu oli vähän haahuilua, mutta tekipä nyt kuitenkin.
Jäävä maa oli hyvä se.
Luoksarissa palkkasin stopin pallolla, ja stoppi olikin superhyvä. Liikepaikalle siirtyessä kävi tsekkaamassa luoksaritötsät erikseen. Olivat vissiin huisin jännittäviä.
Jäävä seiso oli sekin mallikas.
Nouto oli kovin vauhdikas ja lähti haukkuen kapulalle. Rumasti tehty.
Kaukot Meela suoritti selkä skeittipuistoon päin oikein hyvin.

Loppupalkaksi vähän patukkaleikkiä. Tuollaisen esityksen jos se tekisi lauantaina, olisi koe varmasti ykköstuloksen arvoinen. Toivoa sopii, että lukuisat häiriötreenit olisivat talven aikana tuottaneet tulosta!

Tänään lenkkeiltiin isommalla porukalla eilistä pienempi lenkki pitkin peltoa ja metsiä. Koirilla oli kuitenkin huisin hauskaa, nimittäin uudet lenkkikaverit innostivat juoksuleikkeihin ihan eri tavalla. Jopa Minttu innostui juoksemaan kilpaa Adyan kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti