tiistai 28. huhtikuuta 2015

Yllärivalmennus ja möllitreenejä

No nyt on aksattu! Siinä määrin, että tällä viikolla ei katsota esteisiin päinkään ennen kuin lauantaina sitten kisoissa. Toivon mukaan muutama päivä rentoa metsälenkkeilyä ja ehkä vähän temppuilua pitää mielen ja ruumiin virkeänä, ja päästään tekemään ratoja hyvällä fiiliksellä.

Eilen ajeltiin vähän yllättäen Kuopioon ProPerrolle treenaamaan. Sain peruutuspaikan, kun ryhmän oikealle jäsenelle tuli este, ja pitihän se heti ottaa vastaan! Ajeltiin sitten pikkuporukalla iltaselti treeneihin, ja kylläpä taas kannatti!

Sanna oli rakennellut melkoisen juostavan radan, jossa heti alussa oli todella vaikea keppikulma meille. No eihän se sujunutkaan ihan heti, vaan todettiin yksissä tuumin, että avokulman takaaleikkaukset pitää ottaa erityiseen treeniin. Muuten radalla olikin haastetta kerrakseen, lähinnä oman ajoituksen kanssa. Meela tilttasi totaalisesti ja paineli menemään mihin sattuu, vaikka oma ohjaukseni oli kuulema ihan ajoissa. Treenattiin ja väännettiin, ja alkoivat oikeat linjat löytyä. Sain juosta ja luottaa koiraan, niitä treenejä on kaivattukin. Lopuksi Meela hyppäsi vielä omituisesti keinulta alas, mitä ihmeteltiin yhteistuumin, nimittäin oikeastihan Meelalla on ihan hyvä keinu. No vahvisteltiin ja päästiin jatkamaan rataa.
Treenistä jäi hyvä fiilis, ja tuli taas treenilistalle paljon asiaa! Niitä harjoitellaan, niin pääsen sitten elokuussa esittelemään mitä ollaan saatu aikaiseksi. Varattiin nimittäin porukalla lisää tunteja syksymmälle!



Tänään käytiin sitten vielä JOAn mölleissä ajatuksella, että palkkaillaan kontakteja ja harjoitellaan rataa. Hyvin harjoiteltiin! Mölliradalla molemmat tekivät hienot suoritukset, ja palkkailin kontakteista. Kisaradalla Meela tipautti parit rimat ja Minttu sohlasi kepeillä, mutta muuten tosi nätit kontaktit ja tekeminen muutenkin. Ainoa mikä harmittaa, on nuo Mintun kepit. Jotenkin niistä on nyt pentujen jälkeen tullut tosi vaikea asia, ja koira helposti juoksee vain ohi jos sitä ei auta hakemaan kunnolla. Ehkäpä sekin korjaantuu jahka saadaan rutiinia, mutta kylläpä harmittaa! Mintullakin nimittäin oli tosi kivat kepit vielä ennen pentusia, mutta nyt saa säätää.
Kisaradalla oli huikea äiti-tytärtaisto, jonka Meela sitten luonnollisesti voitti. Saatiin kotiinviemisiksi vähän leluja, suklaata ja possunkorvia. On se kätevää, kun koirat täydentävät paitsi omat, myös ohjaajan herkkuvarastot.

Vapun tavoitteena hyvät kisakontaktit ja toivon mukaan myös sujuvat kepit! Tarkoituksena olisi juosta yhteensä kahdeksan rataa, olkoonkin että kisapäiviä on kaksi.
Myös Minttu kokeilee kilpailemista pitkästä aikaa, mutta voi olla että näiden kisojen jälkeen se jää taas treenihuilille. Katsotaan mikä fiilis on kentällä, ja edetään sen mukaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti