maanantai 22. kesäkuuta 2015

Lomapuuhia


Juhannukset on juhlittu ja ensimmäinen pätkä kesälomaani pian lusittu. Siis näin pian!
Kovin täyteen buukattu ei lomakalenteri lopulta ollutkaan, vaan päivät täyttyivät mukavasti pienistä puuhista, tokotreeneistä, uusien lenkkimaastojen koluamisesta ja sen sellaisesta. Onneksi säät täällä Joensuussa suosivat, ja vettä tuli harvakseltaan. Muualla maassa ei tainnut olla aivan yhtä onnekasta.

Treenattu ollaan todella vähän. Viime viikolla alkoi Koirakoulu Napakan valmennuskurssi, johon osallistun vähän sekaisin molempien koirien kanssa. Meelan kanssa hiottiin viime viikolla valsseja, mutta se tiputteli aika paljon rimoja - tiistain fyssarin jälkeen alkaa siis Meelan kesäloma. Minttu puolestaan on nyt viettänyt reilut kaksi viikkoa kesälomaa, ja pääsee keskiviikkona kanssani valmennuskurssille. Voi olla vauhtia luvassa!

Juhannusta vietettiin perinteisesti lenkkeillen ja grillaten. Käytiin Onttolassa pitkä lenkki koirallisten ystävien kanssa ja illaksi asetuttiin tuohon naapuriin laittamaan ruokaa. Seuraavana päivänä tuli kutsu mökille, ja sheltit kävivät siellä ensimmäistä kertaa kunnolla uimassa. Uusi uimalelu oli nuoriso-osaston mielestä ihan paras, ja vedestä ne eivät olisi malttaneet tulla pois melkein ollenkaan! Pitää päästä pian uudelleen, jos silloin uskaltautuisi vaikka itsekin uimaan.

Tänään puolestaan kävimme lievittämässä patikointituskaa Kolilla. Koli on meiltä noin seitsemänkymmenen kilometrin päässä, eikä sinne jostain syystä ole tullut aiemmin lähdettyä. Meelan ensimmäisenä vuotena tosin kävimme kiertämässä vaaroilla koulun kanssa, mutta nyt haimme hieman urheilullisempaa kokemusta. Kierreltiin seitsemisen kilometriä metsäpolkuja ja vaaroja, ja sen jälkeen koukattiin vielä Ukko-Kolin huipulle. Ilmiö oli ihan hauska: metsissä sai kulkea melkein yksinään, mutta annas kun oltiin The Kolilla! Siellä riitti väkeä vaikka millä mitalla napsimassa selfieitä itsestään kansallismaisemassa. Huipulla hengähdimme ja ihmettelimme touhua tovin, vaan sattui siihen onneksi jokunen hiljaisempikin hetki että saimme kuvia aikaiseksi.

Tokotreeneistä on ollut hyötyä! Kävin viemässä sheltit kukkulalle, kiipesin itse takaisin, kaivoin kameran esiin ja kuvasin. Kiltisti odottivat kunnes annoin luvan poistua paikalta.
Huominen taitaa mennä huilaillessa, lenkki oli nimittäin kaikkine nousuineen aika raskas ja koiratkin ovat olleet väsyneitä. Pääsisiköhän samalle reitille syksymmällä yön yli?

Lopuksi vielä juhannuskuva marsuista, koska se nyt vain sattuu olemaan aika onnistunut. Oikeasti kuvan marsut eivät oikein tule toimeen keskenään ja asuvat eri häkeissä, mutta photoshopin kanssa kaikki on mahdollista... ;)

3 kommenttia:

  1. Koli on kyllä niin hemmetin upea paikka, että mielelläni kävisin siellä joka kesä, mutta meiltä on vähän turhan pitkä matka sinne. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös! Kyllähän tuolla riittää nähtävää useammallekin kerralle :)

      Poista
  2. Koli on kyllä mieletön paikka, viime kesänä kävin (tosin koirattoman) viettämässä viikonlopun ja voisin mennä millon vaan uudelleen :) Vaaralta otettu kuva on aivan ihana, merlen värit sointuu hyvin maisemaan.

    VastaaPoista