lauantai 9. tammikuuta 2016

Pakkastreenejä


Jestas, että oli kylmä! Parinkympin pakkasia en pane pahakseni, mutta kun mennään sinne kolmenkymmenen tuntumaan, alkaa se olla hieman liikaa itse kullekin. Onneksi on lämmin halli, jossa aloittaa vuoden treenit!

Heti tiistaina starttasi meidän arvokisaryhmä, jossa treenaan yhdessä Meelan kanssa. Olen järkeillyt koirien treenaamiset niin, että Meela osallistuu yksin koulutuskerroille ja otan molemmat mukaan itsenäisille kerroille, jolloin ehdin tehdä kotiläksyjä molemmille. Ja tietysti käydään vapaavuoroilla molempien kanssa!
Ensimmäisellä kerralla oli kuitenkin Sari kouluttamassa, joten vain Meela pääsi mukaan treenaamaan.

Treeneissä tehtiin rataa, jonka haastavin kohta oli varmasti seinään päin oleva keinu. Meelaa ensin jännitti tilanne niin, että se hyppäsi aina sivusta pois. Pienellä opastuksella se kuitenkin teki keinua kiltisti, mutta hirveän suurta sivuetäisyyttä en vielä voinut ottaa. Muutoin rata oli mukavan mentävä ja Meelakin kiltillä tuulella. Se ei yrittänytkään ansaesteille, ja tuli kuuliaisesti ohjauksiin. Kotiläksyksi tosin saimme persjättöjen harjoittelemisen, sillä Meela tuppasi niissä leviämään ihan miten sattuu, eikä oikein koonnut hypylle kunnolla. Persjättötreeniä siis ensi viikolla luvassa!
Suureksi riemukseni avokulman kepit onnistuivat treeneissä oikein hyvin, vaikka ensin Meela oli kuulema lähtenyt pujottelemaan keppien takana olleen näyttelypöydän jalkoja, hah!



Ensimmäinen harjoitus
Loppiaisena herätyskello soi aivan liian aikaisin, sillä vuorossa oli aluevalmennusryhmän treenit Savonlinnassa. Pakkanen toi oman lisäjännityksen autoiluun, kun matkalla menopelimme angstaili ihan olan takaa kylmää keliä. Onneksi ei kuitenkaan jääty tien varteen, ja paluumatka sujui kuin sujuikin ongelmitta!
Savonlinnassa oli aivan jäätävän kylmä, ja koirien lämmittäminen vaikeaa. Meela ei halunnut liikkua ulkona yhtään, nosteli vain tassuja ja näytti nyrpeää naamaa.

Treenien aiheena oli "meidän agility", ja teimme erilaisia kellotus- ja muistitehtäviä. Aluksi tehtiin pieniä ratapätkiä joissa tehtävänä oli arvioida itse, millä ohjaustekniikoilla pieni ratapätkä sujuisi nopeiten. Itse valitsin nopeimmaksi niiston kolmoselle, ja se osuikin oikeaan. Toiseksi nopein oli pakkovalssi-jaakotus kolmoselle, ja hitain kolmoshypyn leijeröinti + pakkovalssi + takaaleikkaus-combo. Kaksi viimeistä tosin kuulema ovat yleensä yhtä nopeita, mikäli ohjaaja ehtii pakkovalssista persjättöön ennen neloshyppyä. Itse en vammajalkani kanssa päässyt tarpeeksi rivakasti liikenteeseen, joten persjättö vaihtui suosiolla takaaleikkaukseksi.

Toinen harjoitus
 Toisena harjoituksena testattiin useita eri ohjaustekniikoita erilaiselle pätkälle, ja ne piti laittaa omasta mielestään aikajärjestykseen. Tässä harjoituksessa menin ihan hakoteille, ja liikkuvat saksalaiset tai pakkovalssi-jaakotus+niisto-yhdistelmä osoittautuivat kaikkein nopeimmiksi vaihtoehdoiksi. Olen kyllä niin huono saksalaisissa, etten niitä hirmuisen mielelläni viljele! Pitäisi treenata useammin.



Erilaiset ohjauskuviot tehtiin siis pääasiassa esteille 2 ja 4. Muina vaihtoehtoina oli vielä ainakin niisto + niisto (hidas). Olisihan tuohon voinut toki vääntää vaikka mitä ohjauskuvioita, eikä kaikkia mahdollisia todellakaan tullut kokeiltua!

Seuraavassa setissä tehtiin pientä muistiharjoitusta. Treenattavana oli melko simppeli rata, joka kuitenkin osoittautui vaikeaksi rytmittää oikein ainakin allekirjoittaneelle. Veikkaan pelänneeni liikaa hallin keskellä kulkenutt pylväsrivistöä! Ennen jokaista radalle menoa sain katsoa hetken aikaa paperilappia, johon oli listattu milloin mitäkin; sanoja, muotoja ja jopa päässälasku. Ratasuorituksen jälkeen ne piti osata laittaa oikeassa järjestyksessä paperille. Aika vaikeaa!
Itse radalta jäi positiivisena mieleen Meelan keppi-irtoaminen, se nimittäin irtosi avokulmaan kepeille vaikka tein ennen niitä olevalle hypylle takaaleikkausta ja matkaa oli vaikka miten. Jee!



Kohta pakkaan taas koirat autoon ja ajelen hallille iltatreeneihin. On Mintun agilityvuoro!
Aiemmin päivällä käytiin koirien kanssa jäällä ensimmäistä kertaa porukalla. Aurinko paistoi ja laakealla jäätiköllä oli hyvä kirmata.
Laitan tähän loppuun vielä kuvan Hupsiksesta, sillä talvikuvat siitä onnistuvat kiisatta parhaiten! Lapinkoirat ja lumi nyt vaan sopivat upeasti yhteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti