Viikonloppu

Viikonlopustakin on olevinaan niin pitkä aika, että menee jo päivämäärät sekaisin. Torstaina olin aivan innoissani - Maija ja Johanna koirineen olivat tulossa katsomaan pieniä sheltinalkuja ja siinä sivussa tietysti myös minua. Menin siivoamaan keskustan asuntoani. Hyvä fiilis katosi hyvin nopeasti, kun etenin rottapoikien häkille. Ruskee oli parissa päivässä mennyt huonoon kuntoon - virtsasi verta, oli laihtunut ja vaisu. Ei kun rotta boksiin, autoon ja Aholle. Käsiteltiin hätätapauksena ja lopetettiin. Onneksi loppuilta pelasti huonot fiilikset aivan täydellisesti!

Kida ja Jetta olivat Mintulle tuttuja tovereita jo talviselta astutusretkeltämme, joten tyttöni otti koirat hyvin vastaan. Timi ei ollut kotona, kun joukkio ensimmäisen kerran kävi kyläilemässä vanhempieni asunnolla. Isot koirat pidettiin koko viikonlopun ajan hieman erillään pennuista, olohuoneenkin sai kivasti rajattua patjalla pienemmäksi ja tietenkin kaikki hienot paimenet pysyvät käskyttäessä paikoillaan nurkassakin.

Minttu pääsi mukaan lenkille kavereiden kanssa. Käytiin kiertämässä harjuilla hyvän kokoinen lenkki. Sheltti tosin ilmaisi väsymyksensä loppumatkasta ja roikkui letkan hännillä muutaman metrin muiden takana. Kesä menee kyllä niin kunnonkohotukseksi, ettei varmaan monia agilitystartteja ehditä juosta. No, josko sitä edes yhden radan per kilpailupäivä kävisi kokeilemassa, jahka treenien makuun päästään.

Perjantaina kävin ensin istuskelemassa edellämainittujen lahtelaisten ja Viiru-aussien sekä omistajansa kanssa kaupungissa. Minttu ei päässyt mukaan, sillä olimme poissa monen tunnin ajan.

Paluumatkalla Utraan kävimme poimimassa asemalta kyytiin myös Fannyn, jonka harrastuskaveriksi Noona parin viikon päästä lähtee.

Tällä kertaa myös Tim oli kotona, joten koirat täytyi tutustuttaa ulkona toisiinsa. Iso Jetta hieman jännitti Mustaa, ja Kidan kanssa kaksikko vaati hieman aikaa tutustuakseen toisiinsa kunnolla. Auspai suhtautui melko varauksella Timiin, joka kuitenkin antoi nartun mölinän mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Koko kööri tuli myös sisätiloissa hienosti toimeen keskenään, vaikkei Timi ihan ymmärtänytkään Jetan alistuvaa matelua ja häiritsi uniörinöillään Kidan mielenrauhaa.

Ilta menikin kivasti grillaillessa ja pentuja pallotellessa. Myös Inka liittyi seuraamme illaksi, niin oli koko A-team kasassa. Pennuilla oli varmaan hurjan rankkaa, kun saivat leikkiä niin ulkona kuin sisälläkin usean ihmisen kanssa. Illalla jaksettiin kuitenkin vielä vetää hurjat hepulit ja riekkua lelujen perässä tuttuun tapaan.

Lauantaina kävin heittämässä Fannyn takaisin Helsingin junalle, ja poimin siinä sivussa kyytiini Emmin & Toivon sekä Netan & Jussin.
Tällä välin oli Riikka seropinsa Lissun kanssa saapunut Utraan, ja pakkauduimme tihkuisesta säästä huolimatta koirinemme kahteen autoon ja suuntasimme hiekkamontuille. Kukaan ei ollut tajunnut ottaa palloa mukaan (jostain syystä syyttävä sormi osui tässä vaiheessa minuun!) ja koirat saivat vain leikkiä keskenään hietikolla. Kovin railakasta toimintaa ei tyttöni osalta näkynyt, mutta ainakin se sai vähän touhuilla kivojen kavereidensa kanssa.

Oli kyllä väsynyttä koiraa tämän jälkeen! Omistajakaarti keskittyi äärimmäisen mauttomien amerikkalaisten pannareiden tekoon, mutta se onkin tarina erikseen.

Täydentääkseni koirantäyteistä viikonloppuani, käväisin vielä Netan kanssa Enonkoskella tutustumassa hänen uuteen pieneen aussieensa, Brandyyn. Brandy on vain vajaan viikon Mintun pentuja vanhempi ja asuu lähellä uutta kotiamme, joten pieni Meela saa juhannuksen jälkeen vähän isomman merlen paimenpojan kaverikseen!

Hiekkamonttukuvista & tuosta alkupään Mintun pääkuvasta iso kiitos Maijalle! :)

Pöydällä

Tämäniltaisia seisotuskuvia pennuista. Koska nämä ovat joko isäni tai veljeni ottamia, on laatu päätä huimaava. Luonnollisesti niissä kuvissa, jotka olivat tarkentuneet oikein ja joissa pentujen päät olivat edes ylhäällä ja ne seisoivat edes joten kuten kaikilla jaloillaan, ei voinut katsoa eteen.

Aysla "Isla"

Anyer "Noona"

Arya "Meela"

Käytiin Meelan kanssa kävelemässä pihalla hihnassa ja Mintun kanssa treenaamassa. Meela käveli hienosti omaan tahtiinsa eikä mitenkään protestoinut hihnaa vastaan. Minttu sen sijaan oli laiska ja haluton, joten eipä paljoa sitten treenattukaan. Plääh.

Something that I want

Minulla olisi hurjasti päivitettävää viikonlopun vieraista, pentuetreffeistä, monttukauden avajaisista ja vaikka mistä kivasta. Ajattelin kuitenkin odottaa, että Maija saa ottamansa kuvat nettiin, joten päivitys aiheesta tulossa myöhemmin!

Tarjolla tänään video kakaroiden iltariehumisesta.




Peeäs. Blogger vammailee ihan olan takaa. Tämänkin videon sain lisättyä vain html-puolen kautta. Tällaisten ongelmien takia siirryin pois vuodatuksesta, ja eiköhän sit tämäkin! Nyyh.

4 viikkoa

Koiranpennut ovat jotain niiiiin samaa, kuin kaikkein hirveimmät näyttelyreissut, joihin lähdetään ajamaan neljältä yöllä, ollaan paikan päällä ihan liian pitkään ja saadaan kotiintuomisiksi pari muovinauhaa. Takaisin ajetaan keskellä yötä, ja koko tupaten täyteen ahdetussa autossa on vain yksi kortillinen - minä.
Meillä oli koulussa parin päivän työrupeama sarjakuvaa, ja minun ei annettu ajaa edes autolla kotiin, kun nukahtelin kesken tuntien milloin minnekin. Lapsilla on joku pakollinen riehumisen tarve puoliltaöin, lisäksi neljältä aamulla herää lähes automaattisesti uskomattomaan döfään, kun muksut on vähän tyhjennelleet suolta... Itsehän nukun lattialla olohuoneessa pentujen kanssa, joten mitään rauhaa noilta ei tosiaan saa. Mutta on ne silti ihan parhaita ja ihania, eilen jo suruissani mietin, että kohtahan nää on 5vko ja ennen juhannusta pitäisi antaa uusiin koteihin. Niin se aika rientää!

Viikonloppu menee kiireiseksi, joten hurjalla kiireellä ennen kaatosadetta räpsin parit kuvat pienistä. Seisotuskuvia en yksin tosiaan saa otettua, mutta onneksi viikonloppuna pitäisi olla enemmän kuin tarpeeksi käsipareja avustamaan tässä vaativassa tehtävässä ;)

Arya "Meela"

Anyer

Aysla "Isla"

Painoja näistä ei tähän hätään saa, uusintayritys illalla. Yritin tuossa punnita, ja huumorimiehiä oleva vaakani väitti mm. Islan kasvaneen vain 40g tai vaihtoehtoisesti laihtuneen 200g... Ei ole siis tuohon peliin paljon luottamista.

Jokunen kuva vielä Mintusta, oltiin tässä päivänä muutamana lenkillä.

Tälle kuvalle on naurettu monet kerrat. Näin käy, kun saa lapsia ;)

Ensi kertaa ulkona

(c) Inka R.

Lapset kasvaa! Kaikki päivät menee syöden ja touhuten. Lähes koko hereilläoloaikansa pienet viettävät olohuoneessa pyörien. Olen rajannut niiden alueen toistaiseksi vain tosiaan olkkariin, jotta niitä on helpompi pitää silmällä ja samalla ne ovat suojassa muiden talossa liikkuvien ihmisten jaloilta. Nukkumaan ne nostellaan aina aitauksen puolelle, samoin ruokatarjoilu on yleensä aina aidassa.
Kaikki syövät kiinteää hurjalla vauhdilla ja kaikenmoinen pyörittely ja käsittely onnistuu ilman mukinoita, elleivät ole kaikkein villeimmässä mielentilassa.

(c) Inka R.

Onhan ne tosi harmittoman näköisiä kun ne nukkuu, mutta jo nyt on meno melkoista, kun pienet pääsevät kokeilemaan jalkojaan! Yleensä jaksavat touhuta sellaisen puolisen tuntia kerrallaan, ja silloin myös tosiaan touhutaan. Jatkuvasti saa olla nostelemassa noita pois syömästä kaikkea kiellettyä: matto, maton hapsut, kirjahylly, sohvankulma ja kaikki muu suuhun mahtuva on paaaaljon kivempaa, kuin omat lelut! Kun yksi kielletty asia unohtuu, on jo suunta kohti seuraavaa. Tästä kun vielä meno paranee, niin mahtaa olla vilskettä ihan riittämiin. Onneksi nuo vastapainoksi nukkuvat myös paljon, niin jää aikaa omillekin asioille.

Nyt, kun pennut ovat jo näin isoja, on niille katsojia riittänyt. Tosi reippaasti ottavat vieraat ihmiset vastaan, tulevat tutustumaan ja antavat silitellä ihan vapaasti. Kaikkien sukkia ja lahkeita on niiiiin kiva repiä, ja kaiken touhuamisen jälkeen sitten nukahtaa jonkun syliin siliteltäväksi.
Osaavat myös vähän leikkiä ihmisen kanssa, vaikka isot lelut eivät vielä niin kivoja olekaan, kuin sisarukset. Toistensa kanssa touhuavat runsaasti, varsinkin Meela ja Anyer. Kaksikko on jatkuvasti yhdessä pomppimassa nukkuvan siskonsa päällä, repimässä Minttua naamakarvoista ja housuvilloista tai vilistämässä muuten vain ympäriinsä niin lujaa, kuin pieni pentu vain tassuistaan pääsee.

Eilen oli ihan hurjan lämmin ja aurinkoinen päivä, ja pienet pääsivät ensi kertaa hetkeksi aikaa ulos. Minttu oli mukana, ja pentuja jännitti niin kamalasti, että ne vain pälyilivät suurta maailmaa äidin helmoista. Minttu kuitenkin kyllästyi nössöileviin lapsiinsa nopeasti, ja jätti ne keskenään palloilemaan pihalle. Pennut kitisivät aikansa, tutkivat maata ja nurmikkoa ja tulivat sitten aika pian takaisin sisälle.
Tänään on niin kamalan tuulista, etteivät pienet taida päästä uudelleen ulos. Saas nähdä, josko sitten loppuviikosta!

Loppuun vielä jonkinmoista seisotuskuvaa lapsista. Anyeristä on ihan mahdoton ottaa kunnon kuvia - aina, jos sillä on kaikki neljä jalkaa allaan, se on liikkeessä. Vaan ehkä se vielä pääsee sinisten siskojensa tasolle tässäkin jutussa. Seisotuskuvissa on parin päivän ero. Ensimmäiset pöydällä otetut kuvat on ottanut Inka R, Meelan kuva taas on pikkuveljeni räpsäisemä.

Ai joo. Ayslan kutsumanimeksi vakiintui Isla. Arya on (kuten kaikki varmaan ovat tajunneetkin) Meela.