Koirakivaa

(c) Pilvi H.

Aamulla vääntäydyin seitsemän aikaan suihkuun - herranen aika, en ole oikeasti herännyt kunnolla siihen aikaan varmaan koko lomana! Ei kun olenpas, kun vein ihmisiä näyttelyyn kaukomaille. No kuitenkin.Parin tunnin yöunien jälkeen minun oli määrä lykätä Noona matkaamaan kohti etelää ja uusia seikkailuja. Kuulemani mukaan myös tämä neiti on kotitunut vallan mainiosti ja järkyttänyt uuden ystävänsä Bellan mielenrauhaa viehättävän noonamaiseen tapaansa. Noonan seikkailuja sopii seurata jatkosta Fannyn & koiriensa blogista, onnea vaan uuteen kotiin!

Meela otti pikkutrikin lähdön raskaasti - se itkeskeli Noonan perään hyvän tovin. Sen jälkeen elämä oli äärimmäisen kurjaa ja typerää, kun äitikin vaan antoi hammasta ja oli tylsä, vaikka lapsi olisi halunnut vain vähän leikkiä. Phöh!

Pikkusheltin päivää kuitenkin päästiin piristämään varsin pian; meillä oli suunnitelmissa laajamittaiset treenit sekalaisessa seurassa!
Puoli kahden aikaan koukkasin Pilvin ja Zinin Xantiani kyytiin ja suuntasin kohti keskustaa, josta kävin hakemassa treenitarpeisiin myös trimmauspöydän omistavat Emmin sekä hänen villaisen toverinsa Toivon. Kun autoon ahdettiin vielä Iina kääpiösnautserinsa Jimin kanssa, oli takapenkillä kieltämättä tungosta. Onneksi allekirjoittanut sattuu omistamaan tämän kyytipelin ja näin ollen saa kaikessa rauhassa nautiskella kuskinpenkin tilavuudesta ylhäisessä yksinäisyydessään... ;)

Kentällä olikin jo porukkaa, ja kokonaisuudessaan porukkamme oli tämä: minä, Mintu & Meela, Netta & Jussi, Reetta, Nino & Atte, Inka & Isla, Anna & Hupsis, Kati & Casper, Pilvi & Zin, Emmi & Toivo, Noora & Sane, Iina & Jimi sekä Oiva omistajineen. Tämä käsittääkin melkein kaikki meidän treenikaverimme, ohoh!

Meela sai odottaa häkissään, kun treenailin Mintun kanssa tokojuttuja. En jaksa nyt raportoida niistä sen enempää, mutta ohjelmassa lähinnä pikkutarkkojen juttujen hiomista entistä parempaan malliin. Meni ihan jees! Miinus räksytys, mutta se onkin asia erikseen.

Meelan kanssa tehtiin lähinnä jotain istumisharjoituksia ja ylipäätään hihnassa mukana kulkemista. Tosi pätevästi toi kyllä hihnassa tulee, ei hirveästi kiukkia tai draamaa, vaikka moinen pinkki kauhistus onkin kaulassa. Ollaan käyny nyt hihnalenkeilläkin tänään niin, että Meela on aamu- ja iltalenkit (= ne lyhyet) mukana, joten se saa samalla opetella käyttäytymistä Mintun kanssa. Meelaa myös pidettiin pöydällä ja ihmiset katsoivat siltä hampaita ja hipelsivät muutenkin läpi.

Laskettiin koirat leikkimään kentällä, ja molemmat olivat innoissaan. Minttu leikki Toivon kanssa pallolla, Meela reuhkasi ympäriinsä Islan kanssa ja tutustui siinä samalla muihinkin koiriin. Hieno pentu, ei pelkää yhtään muita koiria tai ihmisiä! Tuleepa ainakin sosiaalinen tässä porukassa.

(c) Pilvi H.

(c) Pilvi H.

(c) Pilvi H

 

Sisarusrakkautta - (c) Pilvi H.

(c) Pilvi H.

(c) Pilvi H.

Kyllästyttyämme kentällä kyhjöttämiseen, päätimme mennä läheiselle rannalla uittamaan koiria. Minttu ei viitsinyt juosta muiden kanssa veteen, mutta Meela kävi vähän kastelemassa varpaitaan. Toivottavasti sekin rohkaistuisi isona uimaan, olisi kivaa saada uimakoira!

Koko reissuun meni aikaa kolmisen tuntia, ja kylläpä oli väsyneitä shelttejä sen riekkumisen jälkeen. Molemmat ovat lepäilleet kivasti koko illan. Meelan kanssa tosin käytiin touhuamassa ulkona vähän hihnakävelyä ja luoksetulon opettelua, mutta siinäpä oikeastaan tämän päivän aktiviteetit.


Huomenna Meela menee tosiaan hoitoon ja me suunnataan Mintun kanssa kohti metsikköä! Reissusta tulee varmastikin ikimuistoinen, sillä alkuviikoksi on luvattu vesisadetta...