Elän tylsyydessä odotellessani bh-treenien alkua, kotinettini ei toimi niin hyvin että saisin kuvia nettiin asti ja Ansku heitti meikäläistä tällaisella haasteessa. Sen nimi on ilmeisesti Tunnustus, ja pitää... kertoa kahdeksan satunnaista faktaa koirailuistaan? Okei.
1. Haaveilin omasta sheltistä jo silloin, kun Timi tuli meille. Sekalaisten sattumien kautta taloon asteli kuitenkin tuo lerppakorva, ja no... varmaan olisi monelta ikävältä jutulta säästynyt, kun joku olisi tajunnut heti ottaa huomioon tuon seropin rotuominaisuudet ja oltaisiin vaan otettu se sheltti.
2. Pk-lajit kiinnostavat minua, ja nokkaeläimeni saavatkin kärsiä sillä välin, kun odotan sitä pk-rotuista koiraani... Eipä silti, BH-koe on varmasti ihan hyvää treeniä koiralle kuin koiralle, ja Minttukin jäljestää mielellään. Vielä kun pääsisi hakua kokeilemaan, niin ai että!
3. Olen iloinen siitä, etteivät koirani ole erityisen herkkämahaisia. Mätsäreistä ja muista tapahtumista voitetuille satunnaisille koiranruokasäkeille on kyllä opiskelijabudjetin elämässä käyttöä, kun rahaa pitäisi riittää treenaamiseen ja kisoihinkin!
4. Kamalin näyttelymatkani ikinä on Kajaanin KV tammikuussa 2010. Olimme paikan päällä muistaakseni jo ennen yhdeksää aamulla, koiria oli kehässä ja illan agilitykilpailussa... Pääsimme lähtemään kymmenen aikaan iltasella, ja 30 asteen pakkasessa Xantia ei meinannut enää startata. Kaikeksi huipuksi takakontin lukko irtosi, eikä kontti pysynyt enää kiinni. Koirat, jotka olivat matkanneet kontissa, piti ottaa sisään autoon. Meitä oli autossa neljä ihmistä, yksi iso koira ja muistaakseni neljä pientä. Oli hitusen tiivis tunnelma! Lisättäköön, että minä olin tuohon aikaan ainoa kortillinen, joten paluumatka oli melkoisen hasardia touhua...
5. En yleensä ikinä lenkitä shelttejäni hihnassa. Pääsen suoraan asuntoni nurkalta metsään, joten narut ovat mukana vain muodon vuoksi. Harvoin tulee ketään vastaankaan, vain toisen koirakot ohitetaan kiinni.
6. Kilpailuista pidän eniten näyttelyistä. Siellä ei tarvitse jännittää tai stressata, koiran menestys harvemmin on sinusta itsestäsi kiinni. Pidän noiden esittämisestä, ja handlaan ihan mielelläni muidenkin koiria. Möllikisoissa en jännitä, mutta viralliset tokot ja etenkin agilityt pistävät jänskäämään.
7. Kaikkein hauskinta on seurata, kun koirat leikkivät! Tulen aina hirmu hyvälle tuulelle noiden riekkumista katsellessani, ja huonoinkin päivä pelastuu yleensä viimeistään lenkille lähdettäessä.
8. Nyt meillä alkaa Mintun kanssa bh-kurssi. Tulipa tylsä fakta, mutta olkoon!
Tässä pitäisi kai haastaa kahdeksan muuta tekemään haaste myös... No koska Ansku haastoi kaikkia muita, niin minä voin laittaa vahingon kiertämään ainakin Maijalle, Johannalle, Jennylle ja Riikalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti