Aamusella huokaisin helpotuksesta, kun muistin varanneeni tälle päivälle agihallin. Ulkona pyrytti solkenaan lunta, Laguna oli puolimetrisen lumikerroksen alla ja lenkkeily siinä säässä vaikutti yhtä miellyttävältä kuin yö rottien valtaamassa olohuoneessani.
Maanantaina oltiin myös treenaamassa. Siellä oli rata, jossa oli kamalasti juoksemista, mutta jossa oli oli joitakin kohtia, jotka jäivät kaihertamaan, koska en vaan osannut. Näistä ylitsepääsemättömistä ongelmista selvitäkseni kilautin kaverille, ja hallille mukaani tuli Noora, joka sai luvan keksiä, mitä teen väärin. Ja löytyihän niitä virheitä, pfft!
Alla on tuo rata maanantailta, tänään ei jaksettu kantaa hyppyä ja este nro 11 oli pituus, esteen 16 paikalla oli rengas. Agility blues on vinkeä ohjelma, kun siitä aina loppuu esteet kesken testiversiossa... hyvin graafiset kepit ja hyppy siis tältä graafikonalulta jälleen tarjolla ;)
Ensin pääsi hommiin Minttu, ja sen kanssa melkein tunti tahkottiinkin, oivoi... A:lle namialusta, ja ohjaaja pääsi saman tien juoksemaan. Ensimmäiset mokailut tehtiin jo kutoselle viennissä - jostain syystä pyöräytän koiran tosi kaukaista reittiä, vaikka saisin sen vietyä hypylle helpomminkin. Noora myös laittoi minut linjaamaan koiran paremmin, jotta saatiin nopeampi tie seiskalle.
Sitten keskityimmekin jumittamaan noille putkille. Mintun piti irrota tosi hyvin, että minä ehdin juosta sen edelle tuonne suoralle, jolloin ehtisin ottaa koiran kunnolla vastaan esteelle 13. Minusta oli todella erikoista, ettei minulla ja koirallani ollut mitään ongelmia valita oikeaa putkea - sen luulisi olleen suurin probleema tämän kaltasessa viritelmässä! Ehei, sen sijaan neiti painoi hienosti oikeaan putkeen ja minä rymisin hirveällä kyydillä suoraa loppua kohti.
Hyppy 13 oli elämäni suurin ongelma, mutta siihenkin löytyi ratkaisu. Tein kaiken liian vaikeaksi itselleni ja koiralle, viestitin rintamasuunnallani väärin ja ohjastin sen hyppäämään väärältä puolelta. Kun juoksin vaan suoraan kohti seinää, heitin koiran yli ja otin sen vastaan, sain sen jopa kääntymään oikealle puolelle ja menemään oikein. Tosi jees! Kepeille pätkäistiin ja otettiin erikseen, koska niitä pitää vielä vähän treenailla.
Lopussa ei ongelmaa, hyvin haki hypyille ja porhalsi eteenpäin. Putkikulma oli haastava, ja meidän pitääkin ryhtyä treenaamaan tuollaisia vaikeita kulmia enemmän! Voisi ensi viikolle taas varata vähän aikaa, jotta saisi tehtyä pieniä treenipätkiä moisten ongelmien kanssa.
Meelan kanssa tehtiin ensin irtoamissuoraa esteillä 10-12. Se irtosi kivasti ja leikki Nooran kanssa. Lisättiin vielä putki mukaan, eikä siinäkään hirveämmin ongelmaa. Pitää vaan tosi paljon muistaa treenata näitä irtoamisjuttuja ja itsenäistä liikkumista, koska koira on niin pirun nopea, etten tule ikinä pysymään sen vauhdissa mukana!
Lisäksi tehtiin pakkovalssitreeniä ja tuota serpeentinikuviota 6-8 esteillä. Tehtiin ihan normisti hypyt 6 ja 7, sitten pakkovalssi kasille ja siitä putkeen ja palkkaa. Meela hakee tosi hienosti putkeen! Sen kanssa pitäisi tehdä enemmän tuollaista ohjauskuviotreeniä, muutakin kuin kiertoja ja välistävetoja. Oon vaan niin huono itse keksimään mitään harjoituksia, kun olen niin ulalla kuvioista muutenkin. Onneksi täällä alkaa nyt hiljalleen pyöriä sellaisia opiskelijahintaisia kerran kuussa olevia treenipäiviä, niin josko helmikuussa sitten sellaisiin molempien koirien kanssa!
Takaakiertoa treenattiin putken ja hypyn kanssa, ja lopuksi Noora kehitteli meille sellainen "no nyt pääsetkin sit juoksemaan!"-treenin, eli juostiin vaan nuo molemmat suorat läpi ja putkeen. Meela on ihan sairaan nopee, menee eteen kun sille huutaa että menemenemenemene ja putkeenkin meni oikein! Toistaiseksi eri linjassa oleville esteille se pitää vielä viedä aika lähelle, mutta muuten tosi kiva!
Noorakin sitä kehui, et kunhan sille tulee varmuutta ja saadaan kaikki treenattua, niin siitä tulee tosi hieno. Hmh, koiraparka voisi vielä keksiä itselleen tosi hienon ohjaajan jostain!
Sheltit ovat myös joutuneet sen verran ahkeran näyttelypuunauksen kohteeksi, että kumpikin livahtaa ulos huoneesta siinä vaiheessa, kun avaan vaatekaappini oven... Siinä kaapissa nimittäin säilytän mm. ohennussaksia ja koirien harjoja, ja niistä ne ovat takuula saaneet taas puolen vuoden edestä tarpeekseen! Huomenissa haetaan vielä Ludo-sheltti yökylään ja matkataan kolmen sheltin, kolmen vääränrotuisen ja viiden ihmisen kanssa kohti Kajaania!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti