Nollaus!

Takana on nyt kaksipäiväinen kisaturnee. Koville se otti, mutta kyllä kannatti!
Koko A-tiimi oli edustettuna JOAn pääsiäiskisoissa, kun Inka ja Isla pääsivät vihdoin ja viimein radalle ja Fanny sekä Noona matkasivat tänne itään kisaamaan. Pesueen äitikoira tosin tyytyi vain katsojan rooliin, sillä oletin sen ajoittavan juoksunsa juuri pääsiäiselle ja näin ollen jätin Mintun ilmoittamatta.

Perjantaina kisapaikalla piti olla tutustumassa rataan jo kahdeksalta. Aamu alkoi minien ja medien rataantutustumisella, jonka jälkeen oli hyvä ja varma fiilis.

A-rata oli mukava. Ei liian suoraviivainen, muttei turhan haastava ykkösluokan radaksi. Meelalla oli hyvä meininki päällä ja se otti kontaktit nätisti, vaikkakin turhaksi himmaten. Tällä kertaa muistin luottaa koiraan ja tehdä asiat niin, kuten on treenattu. Ja sehän teki!
Päivän ensimmäiseltä radalta meille nolla virhepistettä ja LUVA! Ajalla 39,25 ja etenemällä 3,94 sijoituttiin toisiksi alle sekunnin erolla voittajaan.

B-rata oli niin ikään ihan meitä varten luotu. Kepit olivat heti toisena esteenä, ja kaikki kontaktitkin löytyivät. Harmi kyllä itse ohjasin huolimattomasti yhteen putkeen ja tulkitsin tilanteen kielloksi (tuomari ei vielä sakottanut), ja siitäpä se sitten lähti. Onneksi oltiin radan loppupuolella vasta menossa, eikä ihan koko rata ollut katastrofi. Kontaktit olivat tällä radalla puolivillaiset, enkä ole kovin tyytyväinen niihin.
Keinulla tapahtui jotain omaa säätöäni - Meela oli jo kiivennyt keinulle, mutta sitten tulin sotkemaan ja se hyppäsi alas. Tästä 5vp ja sijoitus toiseksi! Aika oli nyt 41,83 ja etenemä 3,42.

Kisojen jälkeen käytiin vielä porukalla jäällä juoksuttamassa sekalaista koiralaumaamme, jonka jälkeen oli kyllä niin sippiä porukkaa, ettei tosikaan!

Lauantaina rataantututustuminen alkoi vasta yhdeksän jälkeen, joten saatiin nukkua hieman pidempään. Tällä kertaa kisajärjestys oli maksi - medi - mini, ja ennen omaa rataantutustumista saikin fiilistellä rataprofiilia ensin maksien kisaajia katsellen.

A-rata oli mukava, ja varsinkin aloitus sellainen, että paljon ollaan treeneissä harjoiteltu tuon tyyppisiä kuvioita. Tänään kontaktit otettiin ihan mukavasti, ja oltiin Meelan kanssa molemmat hyvin kartalla tilanteesta.
Eipä siinä, ilman virheitä juostiin nollavoittoon ja toinen LUVA näin ollen plakkarissa! Tällä radalla aika 39,64 ja etenemä 4,16.

B-rata hyllytettiin nätisti väärään putken päähän, vaikka muuten menikin oikein kauniisti. Loppurata käytettiinkin sitten huolella kontakteilla seisoskeluun, ja muutenkin jäi hyvä fiilis tästä! Ei olla enää kovin kaukana kakkosluokasta, hurjaa!

On mun pieni raivokääpäni vaan niin parasta.

A-tiimin kisaviikonloppu koostetusti:
Meela: Nollavoitto, 0vp sij. 2/9, 5vp sij 2/9, hyl = 2x LUVA

Isla: Nollavoitto, nollavoitto, 5vp sij 2., 5vp sij.2 = 2x LUVA

Noona: 10vp, 3x HYL

Harmi kyllä Islan nollavoitot eivät ole minun koneellani tai youtubessani, mutta ehkäpä ne saan vielä jostain kaiveltua... :)

Aivan huikea viikonloppu, pakko sanoa!
Seuraavan kerran kisakentille agilityn parissa päästäänkin vasta toukokuussa. Sitä ennen on muutamat missikisat ja tottelevaisuudet suoritettavana.

Onnellinen shelti

Näkyvyys on loistava!

Hupsis eliminoi kilpailijansa.

Yksitoista

Koko laumamme kuvin edustettuna. Oikeastaan tuo lapinkoirakuva on vähän vahinko, mutta olkoot - onhan perheessä parisuhde-etuna yksi tuollainenkin. Onneksi kyseisen eläimen omistaja tuli myöhemmin järkiinsä ja ymmärsi hankkia seuraavalle kierrokselle tuon pikkumustan. Kahdessa lapinkoirassa voisi olla vähän turhan paljon sulateltavaa.

Kevätflunssa veti viikonlopuksi sängynpohjalle ja pakotti jäämään pariksi päivää saikulle. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että edellämainittu shetlantilaisen valaistuksen kokenut henkilö huolehti ensin koirien ulkoiluttamisesta, ja nuorikoiden ryhtyessä maanantaina hyppimään seinille, myös niiden treenaamisesta. Hyvin kuulema maittoi varsinkin tuon suuremmalla moottorilla varustetun sinisen kanssa agilitykentillä liitely oman juniorin jälkeen!

Eipä mulla muuta, täyttelen vaikka tällaisen Usin tekemän haastelipareen, joka ei kovin kaksisesti edes koiria sivua:

Tässä säännöt:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Myös haastajan 11:sta kysymykseen pitää myös vastata.
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat.
4. Haastettujen pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Pitää kertoa että heidät on haastettu.
6. Ei takaisin haastamista.

- 11 asiaa minusta
1. Asumme kerrostalossa, jonka pihan läpi puikahtamalla pääsee saman tien joen rantaan tai metsäpoluille.
2. Minulla on koirien lisäksi vaihteleva määrä rottia. Tällä hetkellä pääluku on neljä.
3. Harrastin ennen aktiivisesti hevostelua, mutta koiraharrastus on vienyt mukanaan niin, että ratsastus on melko lailla jäänyt.
4. Koetan kovasti jättää kaikenlaiset tulostavoitteet pois kilpailulajeistamme.
5. Agilityssä kilpaileminen on mielestäni kaikkein hauskinta, odotteluineen kaikkineen.
6. Suoritin lyhyen koirahierojakurssin alkuvuodesta 2013, ala on varsin kiintoisa.
7. En kykene keksimään lyhytkarvaista koirarotua, jonka haluaisin.
8. Vihaan yli kaiken ympäriinsä lojuvia ydinluita, joihin jatkuvasti kolhin varpaitani. En tajua, mistä niitä tulee, vaikka koko ajan viskon vanhoja roskiin?
9. Alkaa pahasti vaikuttaa siltä, että Meelasta muotoutuu hyvää vauhtia lyhyen eloni The Koira.
10. Mielestäni olisi hurjasti hauskempaa keksiä näitä faktoja koirista. Tiesittekö esimerkiksi, että Myrnin lempiharrastus on vähän joka paikkaan hoppaileminen? Se hyppii ilosta, se hyppii ihan muuten vaan, se saattaa tylsyyksissään hypellä edes-takaisin sängyn ja lattian väliä tai vaikkapa tietokonetuolilleni...
11. Inhoan raakaa lihaa. Hyi.

Usin 11 kysymystä

1. Teetkö mitään maapallon hyväksi, mitä/miksi et?
Olen kasvissyöjä, ostan kirpparivaatteita ja mieluusti kaiken käytettynä, jos mahdollista. Hyvin usein tavarat myös kulutetaan oikeasti loppuun. Ostin juuri uudet kajarit koneeseeni edellisten palveltua viitisentoista vuotta taloudessamme.

2. Mikä on unelma-ammattisi?
Freelancer-graafikko ja lastenkirjojen kuvittaja pienellä koirahöysteellä.

3. Harrastatko mitään taidelajeja, mitä ja miksi/miksi et?
Valokuvaan, piirrän ja maalaan. Teen myös työni puitteissa paljon esitteitä, julisteita, nettisivuja, kuvitusjuttuja jne. visuaalista matskua.

4. Millainen huumorintaju sinulla on?
Huono.

5. Jos sinulla ei olisi lemmikeitä, mitä tekisit kaikella ajalla joka nyt niihin menee?
En tiedä! Olisin tallilla hoitamassa jonkun toisen poneja.

6. Jos saisit muuttaa yhden asian koko maailmassa, mikä se olisi?
Kaiken pahan. Ai se ei ollut yksi asia? No vaikka pelastaisin kaikki ilmastonmuutokselta.

7. Oletko koskaan suunnitellut muuttavasi pois Suomesta?
Olen.

8. Pelkäätkö mitään erityisesti, mitä?
Kaloja.

9. Mikä on lempikirjasi tai ainakin hyvä kirja?
Robin Hobbin Näkijän Tarut! Ja Tulen ja jään laulu-sarja, joka tosin oli jonkun toisen kirjoittama.

10. Miten keksit esim. synttärilahjat sun muut ystävillesi?
Olen niin nokkela.

11. Mikä on paras käärme?Joku todella perus pieni söpö lemmikkikäärme! Tui!

Minun 11 kysymystäni muille
1. Mikä on kilpailemisessa hauskinta? Jos et kisaa, niin harrastamisessa sitten.
2. Kaunein koirasi kaulapanta?
3. Mikä on ollut suurin ahaa-elämyksesi koirankoulutuksessa?
4. Kehu koiraasi!
5. Kehu itseäsi!
6. Kerro joku koirasi hauska tapa
7. Mikä on ollut vaikeinta opettaa koirallesi?
8. Mitä sinun pitäisi tehdä, muttet ole tehnyt?
9. Omasta mielestäsi hauskin koirasi koirakaveri?
10. Minkä arvelet olevan kesän kohokohta?
11. Söpöin kuulemasi koiran nimi?

Haastan
Anna & Hupsis + Myrn, Inka & Isla + Cara, Ansku & Bogi + Snut, Emmi & Toivo + C.S.I, Noora & Pinna, Pilvi & Zin, Pipsu & Kida + Tara +  Nauru... ungh en jaksa ajatella enää!

Perjantain tekniikkatreenit

Postisetä toi meille paketin! Se sisälti yhden kappaleen BOT-verkkiloimia, jonka olisi tarkoitus olla vuorotellen käytössä molemmilla shelteillä. Kuvassa Meela esittelee uutta takkiaan, Mintulle se on ihan rahtusen liian pitkä.

Perjantain kunniaksi tuli kampeuduttua hallille ihan omien koirien kanssa. Koska treeniaikaa oli vain tunti ja paikalle neljä ihmistä koirineen, täytyi soveltaa jotain helppoa, muunneltavaa ja antoisaa treeniä pienelle estemäärälle. Sellainen syntyi edellisviikon kisojen hypärin alusta, putkesta ja kepeistä.

Vihreällä merkattua harjoitusta tein kummallakin koiralla ensin, Mintun kanssa en ottanut punaisia esteitä ollenkaan vaan keskityimme vähän muihin juttuihin. Ensin vahvistin molemmille koirille merkkausta hypylle kaksi useaan otteeseen. Kun se alkoi olla muistissa, jätin pallopalkan kakkoselta pois ja ohjasin itse kolmoshypyn luona seisten koiran kaikille kolmelle esteelle. Tämä sujui jouhevasti, joten päästiin kummankin kanssa tekemään myös loppurataa! Mintulle keppikulma oli helppo, Meela taas sujahti helposti väärään tai sotkeutui rytmissä.

Meelalla mentiin vielä noita punaisia, joissa kakkoselle kunnon merkkaus ponnistuskohtaan jotta saatiin lyhyt tie aikaisesti, välistäveto ja sylkkäri kolmoselle ja siitä kepeille, joille takaaleikkaus!!! Meni ihan hurjan hyvin, eikä sotkenut Meelaa yhtään, huraa!

Minttu sai treenata kepit + perjsättö yhdistelmää ja kontakteja puomilla erikseen. Puomin kontaktit oli ihan super! Ilman namialustaa pysähtyi täydellisesti kontaktille, kun itse hidastin rinnalla, jes!
Meelan kanssa täytyy ryhtyä ottamaan lisää treeniä siihen, että minä liikun sivuun tai taakse. Se vaan aina jää, kun tarvisisi sen avustajan palkkaamaan. Vaikka ihan turha tekosyyhän tuo onkin, pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni!

Huomenna ohjelmistossa olisi tokovalmentautumista Meelalla ja molempien kanssa ehkä möllikisailua Napakalla. Ilmeisesti myös unohdin ilmoittaa Meelan Rautalammille, joten esitän siellä vain Myrnin. Muuten kisakalenteri alkaa näyttää tosi kivalta, vielä kun muistaisi ilmoittautua kaikkiin niin olisi ihan kivaa!

Anna mennä ja feidaa rypyt sun otsassa

Maailman paras idea:
Perjantai-ilta Pariisin Kevään keikalla.
Lauantaina kello 06.00 autossa kohti Kuopiota.
Agilitykisat.

Eikä edes mitkään ihan tavalliset agilitykisat, vaan kauden avausradat ja Meelan ihan ensimmäiset viralliset startit!

Olin ilmoittanut Meelan medeihin. Mittauksessa tuomari kuitenkin totesi, että hyvällä tuurilla saattaisin saada siitä jopa minin. Siispä koiraa väänneltiin ja käänneltiin, mitattiin ja tutkittiin. Tuloksena huikeat 34 senttimetriä ja menolippu miniluokkaan!
Tilanne vaatii ohjaajalta entistä nopeampi jalkoja ja paremmin irtoavaa koiraa.

Kokonaisuudessaan kisat olivat minulle ja Meelalle kisastarttien harjoittelua. Emme ole vierailleet mölleissä sitten penturatojen, eikä kisatilanne luonnollisestikaan vastaa treenihallin tapahtumia. Uusi paikka, alusta ja erityisesti kontaktiesteet hämmensivät Meelaa, mutta ensimmäisen radan alkukankeuden ja pälyilyn jälkeen siitä löytyi vanha tuttu agilityvaihde, ja meillä oli oikein mukavaa yhdessä!

A-rata meni, kuten sanottua, tilanteen tutkiskeluun. Meela epäröi todella paljon kontakteja, ja oli kuuleman mukaan aina ennen kontaktia katsonut minua tukea hakeakseen. Itsehän toki ohjasin sitä rempseästi ja huolettomasti kuten treeneissä, enkä antanut tarvittavaa back uppia. Tuloksena 3x kieltoja pitkin rataa ja näin ollen hylätty. Muutoin homma meni oikein kivasti putkeen!

B-radalla 5vp kepeiltä, mutta lopussa itse möhlin tuhoisin seurauksin. Heti rataantutustumisen jälkeen minulla oli jokseenkin omituinen olo radasta, enkä oikein uskaltanut luottaa koiraan edellisen kontaktisekoilun jälkeen ja jouduin tekemään ikäviä kompromisseja, jotka eivät tuntuneet yhtään luontevilta. Olisi vaan pitänyt luottaa koiraan! Se toimi todella hyvin niin pitkään, kunnes itse ihan viime metreillä unohdin ihan kokonaan, mitä olin tekemässä. Hyllyhän se sieltäkin napsahti.

C-rata oli hypäri, josta jo ilmoittamisvaiheessa arvelin, että mun ja Meelan vauhdit eivät tule missään kohtaa natsaamaan yhteen ilman kontakteja. Niinhän siinä loppujen lopuksi kävikin: olin suunnitellut radalle täysin erilaisia ohjauskuvioita, mutta ne vaihtuivat sitten lennosta takaaleikkauksiin koiran viipottaessa hyvää vauhtia ohjaajan edellä. Tämä johti yhteen ylimääräiseen hyppyyn, joka niin ikään hylsy. Propsit kuitenkin koiralle siitä, miten upeasti se pelasti tilanteita kesken radan minun ollessani auttomattomasti myöhässä!

Tulevaisuudessa täytyy muistaa, että myös kisatilanteessa on ihan okei luottaa koiraan. Ei varmistella liikaa, ei tehdä ratkaisuja, joita ei treeneissäkään ikimaailmassa tekisi. Antaa sen irrota ja olla itse ajoissa ohjeistamassa.
Seuraavat kisat onkin rastittu kalenteriin kuun loppupuolelle, kun on kerran kotikaupungissa kahtena päivänä startteja!