Tulevat tähdet osa 4.

Eilen hallille päästyäni huomasin, että hitsi vieköön: Meela juoksee! Ehdinkin jo päivällä töissä pähkäillä itsekseni, miksei kevätjuoksuja jo kuulu, ja miten kauas neiti aikoo niitä oikein venyttää. Treeneissä valittelin asiaa vielä treenikaverillenikin, ja vihdoin viimein ne sitten alkoivatkin. Huippua, loppuvuoden suunnitelmia ei tarvitse aikaistaa tai missata loppukesän kisakautta, vaan saadaan nauttia kisaamisesta koko kesä täysin rinnoin. Talvelle onkin sitten ihan muut suunnitelmat ;)
Oman seuran kisat kuitenkin jäävät Meelan osalta väliin, mutta onneksi noita on kaksin kappalein, niin ei tarvitse ihan kokonaan kisaamasta pidättäytyä!

Mintun kanssa putkiin irtoamisia ja kieputuksia sisältänyt rata hallilla toimi kivasti. Laiskotti, enkä jaksanut juurikaan paneutua asiaan. Teimme haastavahkon radan kertaalleen nollana läpi, ja se riitti mainiosti. Keppitreenit heitettiin vielä loppuun, eikä mitään valittamista! Hirveän kivaa oli ohjata, kun koira teki mielissään hommia.

Rata: Niina Leinonen

Tänään Minttu sai lepopäivän, kun suunnattiin Meelan kanssa TT-kurssille. Ehdin jo huolestua, että missaisimme kokonaan kaksi viimeistä kertaa, mutta onneksi kurssille sai osallistua myös juoksuisen nartun kanssa, kunhan vain muisti laittaa sille pöksyt jalkaan radan ajaksi. Meelaa eivät ylimääräiset hepeneet häirinneet, vaan se oli radalla tulta ja tappuraa, kuten aina.

Alku oli melko haastava, ja sitä hinkattiinkin ihan urakalla. 1-2 haki hyvin, mutta kolmosen pakkovalssissa tuppasin itse olemaan jatkuvasti myöhässä, ja vaikka homma olikin ihan oikein ohjattu ja koira meni ne esteet kuten piti, ei sen suusta kuulunut komennus ollut kovinkaan kannustavaa. Olisin halunnut tehdä persjätön väliin 3-4, mutta loppujen lopuksi takaaleikkaus toimikin sitten paremmin, kun ohjaajalla oli aikaa mennä ihan rauhassa. Vitoshyppy oli radalta kokonaan pois, joten matka jatkui suoraan A:lle.
Kepeille haki hyvin, mutta en itse malttanut jättää tarpeeksi tilaa koiralle, ja olin auttamattomasti myöhässä 10 hypylle mentäessä. Sen sijaan hieman etäisyyttä ottamalla, tekemällä persjätön keppien jälkeen ja takaaleikkauksen kympille homma toimi mainiosti! 13-15 ei ongelmaa, ja loppuunkin saatiin rata tehtyä, vaikka itse muistin lopun väärin ja laitoin koiran hyppäämään 17 väärältä puolelta.

Treeneistä jäi mainio fiilis, kerrankin! Ei saatu edes kotiläksyjä tällä kertaa, vaikka edellisiltä kerroilta niitä on koko vuoden tarpeiksi. Meela sai hurjasti kehuja, se on niin hieno ja nopea, herkkä ohjattava.

Ensi viikolla onkin sitten viimeiset treenit tätä kurssia, ja Meela saa sen jälkeen viikon totaalitauon agilitystä. Tarkoituksena olisi nyt kevyempien treenien aikaan perehtyä paremmin siihen tokopuoleen, mutta saas nähdä, mitä siitä loppujen lopuksi sitten tuleekaan.