Viime viikko oli koirarintamalla varsin hiljainen allekirjoittaneen koulukiireiden vuoksi. Tai no, erityisen kiireisestä kouluviikosta tuskin voidaan puhua, sillä ohjelmistoon kuului paitsi kori- ja seinäkiipeilyä, myös kahden päivän erästelyretki Hopealahteen telttoineen päivineen. Koiria ei tietenkään näihin aktiviteetteihin voinut ottaa mukaan, vaikka varsinkin ehdotelmani kanttarelleja etsivästä Mintusta saikin kannatusta.
Olimme juuri lähdössä melomaan kanooteillamme (voi kyllä!) takaisin ihmisten ilmoille, kun sain yllättävän puhelun, jossa minua kyseltiin viimeiselle Tulevat Tähdet-agilitykerralle Meelan kanssa. Aiheesta oli kyllä joskus ollut puhetta, mutta olin unohtanut tämän totaalisesti. Koska aikataulut natsasivat, olin totta kai messissä enemmän kuin mielelläni.
![]() |
Rata: Niina Leinonen |
Niinpä keskityimme askeliin ja rytmitykseen niin pitkään, että viimein sain ideasta kiinni ja saatoimme jättää homman hautumaan. Kepeille haku oli hienoa.
8-10 välillä minulle tuli kiire, ja jenkkikäännöksen (10) ajoituksen vuoksi koira tuppasi valumaan hypyn jälkeen kaarteessa vähän turhankin löysästi ympäriinsä. Jäimme treenailemaan tätä, kun kello ilmoitti treeniaikamme päättyneen! Voi höh.
Kotiläksyksi saimme niitä irtoamisia ja pallopalkkaa jo valmiiksi maahan, ettei koira vilkuilisi minua niin kovin. Meelalla oli vielä hurja tekemisen meininki treenin jälkeen, ja se olisi rällännyt innoissaan jäähdyttelylenkillä, vaikka yksinään olikin liikenteessä.
Treenistä ja vapaapäivästä inspiroituneena suuntasin perjantaina hallille Annan ja Myrnin kanssa. Rakensimme saman radan ja pääsin hinkkaamaan eilispäivän ongelmakohtia molempien koirieni kanssa ihan urakalla! Kumpikin koira suoritui radasta virheittä, joskin varsinkin käännöksissä tuppaa olemaan oman ohjaukseni vuoksi vähän turhan paljon ilmaa välissä.
Viikonlopuksi karkasin ilman koiria Tampereelle ja merlet saivat nauttia lepoviikonlopusta lenkkeillen Annan ja lopun lauman kanssa porukalla pitkin Noljakan metsiä. Ilmeisesti kahden päivän vapaat olivat tuottaneet tulosta, sillä maanantaina oli koiralaumassa sellainen pärinä päällä, että jengi oli pakko rauhoittaa tiukoilla treeneillä ja kunnon lenkkeilyllä!
Hallilla oli taas kökkö rata valmiina, mutta onneksi olimme tällä kertaa varustautuneet kamalalla juoksu- ja kieputusradalla, jolla taiteillessa kyllä hiki virtasi. Pääsin hiomaan käännöksiä, valsseja, ranskalaista ja viskileikkausta ihan urakalla, eivätkä kulmat kontakteille ja kepeillekään ihan helpoimmasta päästä olleet. Radalla oli myös putki-kontaktierotteluja, jotka suureksi yllätyksekseni sujuivat sekä Mintulta että Meelalta loistavasti.
Alkutreeneissä Meelalla oli vähän turhankin paljon energiaa ja se juoksenteli ympäri kenttää valiten esteensä ihan itse. Korvatkin kuitenkin alkoivat löytyä ja keskityimme oikein urakalla hinkkaamaan kuvioita kuntoon. Radalla tuli huomattua, kuinka kontakteista on pikkuhiljaa huomaaatta tullut vähän lipsuttua, eivätkä ne vastaa toivomaani enää 100% ajasta. Täytyy muistaa ottaa ne tehotreeniin ja pyhittää talvella useampia hetkiä lyhyelle kontaktitreenille!
Minttu oli irtoavalla tuulella, mutta riemukseni pysyi myös hyvin näpeissä. Myös tällä ladylla oli tänään virtaa siinä määrin, että kontaktisikailuun sai puuttua pariin otteeseen. Onnistuneita pätkiä oli kuitenkin paljon, ja varsinkin kontakti-putkierottelu oli hitsin hieno!
Treenin jälkeen Minttu teki tosi hienot kaukotkin, kun malttamistaso oli palautettu tokoon sopivaksi.
Melko agilitypainotteista, mutta olkoon, sillä samaa linjaa jatkaa loppusyksykin. Pääsimme Meelan kanssa JOAn järjestämälle radanlukutaitokurssille, josta olisi tarkoitus ottaa ilo irti heti lokakuusta alkaen. Minttu sen sijaan on varasijalla voivoi-kurssille, toivottavasti meille vielä paikka siellä aukenisi!
