Pimeät päivät

Tänään Koiranetissä odottivat Myrnin viralliset lonkkalausunnot. Huonoa odotettiin, ja E/E virallistus saatiin. Tieto rajoittaa kenties jalostussuunnitelmia ja harrasteita, muttei pikkumustaa - se rellestää merletyttöjen perässä yhtä vauhdikkaasti kuin aina ennekin.
Vuodenvaihteen jälkeen Anna tutustuttaa koiransa (ja sitten ehkä minutkin!) rallytokon maailmaan, joten uudet harrasteetkin lähtevät rullaamaan eteenpäin mainiosti.

Maanantaina treenailimme taas kerran hallilla agilityä ryhmämme kanssa. Molemmat siniset pääsivät hommiin, ja teimmekin kumpaisenkin kanssa onnistuneita suorituksia ansaesteitä ja hieman haastavampia kulmia sisältävällä radalla. Erityisylpeä sain olla kummankin kepeistä, ja tällä kertaa varsinkin Minttu loisti lahjakkuudellaan! Lähettelin sitä kauempaa kepeille ja tein takaaleikkauksia, jotka Mii hoiti varman oloisesti.
Sääli, että videokamerasta on akku pahasti lopussa, joten videomateriaalia ei näistä treeneistä ole saatavilla.

Manulainen mielipide joulukorttikuvausten kulisseista.

Jäätävien pakkasten vuoksi vuoden viimeiset ohjatut tokot oli peruttu kokonaan, eikä lenkkimaastoissakaan ole näillä keleillä kehumista. Jäät eivät ole vielä kovin pitävää sorttia ja pururadalle iskettiin ladut, joten jokusen viikon joudumme kärvistelemään yleisillä pyöräteillä. Plääh! Mihinkään ei pääse edes tekemään tokoja, sillä yksikään lähimaastojen kenttä ei ole valaistu. Tuplaplääh!

Onneksi on sentään oman seuran lämmin halli, jolla tuli tänään heitettyä pienet iltatreenit tokon merkeissä.
Harjoitukset olivat täynnä iloisia havaintoja:
1. Mintun perusasennot ovat parantuneet ja tätä myötä sivuaskeleet ja peruuttelut toimivat paremmin kuin ennen.
2. Minttu tekee myös jäävät erinomaisesti.
3. Kaukot sujuvat hyvin niin pitkään, kun koira ei paineistu. Hallityöskentely taas ei välttämättä näin herkässä liikkeessä sovi vielä(kään) Mintulle.
4. Meelaa voi huomauttaa, jos se perseilee ihan mitä sattuu. Painittuani ikuisuuden pienen haukkuongelman kanssa, päätin yrittää hyvän sijaan pahalla ja ärähdin sille, kun kesken luoksarin alkoi kuulua räksytystä. Toimi. Useampaankin toistoon. Sama ilmiö toistui myös hypyllä.
5. Luoksarin stopin ketjutus hyvällä alulla.
6. Meelan tunnarissakin on jotain järkeä, Mintun ei.

Tokoista innostuneena ilmoitin itseni ja Mintun tammikuussa järjestettävälle seuraamisklinikalle hiomaan liikkeitä loppuun saakka.
Seuraavaksi suuntaamme kuitenkin kohti Helsinkiä ja Messukeskusta. Myrn on lauantaina kehässä ja turisteilemme muuten vaan paikan päällä myös sunnuntaina.
Saa tulla moikkaamaan!