Mintun ollessa edelleen poissa hallitreeneistä juoksujensa takia, ollaan me Meelan kanssa ehditty tehdä yhtä sun toista: hiottu puomiin vauhtia ja varmempaa paikkaa, käyty tutustumassa uuteen agilityryhmäämme ja vähän valmentauduttukin.
Perjantaina pyörähdimme pikkusheltin kanssa ensin Noutajakoirayhdistyksen tokotoimikunnan kokouksessa, josta jouduin tosin poistumaan ennen kokouksen loppua suoraan hallille tekemään agilityjä. Meillä oli kauan odotettu Sari Vähäniityn valmennus, jonka teemana oli tällä kertaa poispäinkäännöt (ja hillitön juokseminen).
Treenattiin parikymmentä minuuttia per koira ja kahdessa erässä. Ensimmäisellä kierroksella käytiin koko rata ohjauksineen läpi muutamassa pätkässä, ja voi elämän kevät että oli tuskaa! Ei ole hetkeen ollut sellaisia treenejä, että oikeasti tulen pois radalta naama hikeä valuen ja kuoleman partaalla. Tulipahan juostua.
Toiselle kierrokselle keuhkot oli sen verran avattu, että juokseminen ei tehnyt tiukkaakaan.
Valmennuksessa tuli esiin varsin tuttuja juttuja: Meela lähtee hirveän herkästi liikkeeseen, mulla ei aina ihan ohjaus mene kuin strömssössä ja puomin paikkaa pitää vahvistaa.
Hurjan hyviä kohtia radalle kuitenkin eksyi useaan otteeseen, ja etenkin tuon alkupätkän persjätöstä olen hirveän ylpeä! Meela hakee niin hyvin ne esteet sieltä ja lähtee vielä hirveen hyvin vastakääntöönkin! Sitten alkaakin ohjaajan hidastelu, kun ei vaan pääse liikkeelle hyvin ennen koiraa ja lähestyminen hyppykieputukselle on jatkuvasti tosi tuskaisen näköistä. Argh!
Kakkoskierrokselle eksyi jostain syystä ihan ihmeellisiä aivopieruja ohjauksiin. Kohdat, jotka olivat sujuneet hyvin ensimmäisellä kierroksella, menivät johonkin iiiihan ihme sohlaukseen. Unohtui persjätöt ennen pimeää putkikulmaa ja eihän se ohjaus onnistunut sitten mitenkään. Huonoja päällejuoksuja pituudelle ja mitähän vielä. Pallokaan ei pysynyt taskussa, pakko varmaan ensi kuussa hankkia uusi treeniliivi tuon reikäsen tilalle, niin tarvitse tuskastella enää sen kanssa, että mihin sitä saisi namit ja pallot kätevästi talteen.
Hirveän hyvä ja tehokas valmennus, josta saatiin kyllä taas hirveästi treenailtavaa omiin harjoituksiin. Ilmeisesti A-tiimin siniset edustajat onnistuivat vakuuttamaan menollaan myös itse koutsin, sen verran positiivista palautetta siskosten mahtavasta luonteesta ja draivista tuli saatua valmennuksen edetessä.
Hyvä aloitus tälle vuodelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti