Kurre on ehdottomasti shelttiläisten lempitemppu. Kumpainenkin tietää, että kun oikein mallikkaasti kurreilee, saattaa leipää tehdessä ihan epähuomiossa tipahtaa vaikka pala juustoa lattialle. Jostain kumman syystä saan aina leiväntekohetkiini mukaan kaksi pyllyllään kekottavaa sheltinkäistä... :)
Tämänpäiväinen ultra kertoi päivitettyä tilannetta pentuasioiden suhteen, kun kuvassa näkyi kaksi pientä masuasukkia. Toivottavasti duo kehittyy normaalisti ilman mitään ihmeempiä ja ilmaantuu iloksemme huhtikuun alussa!
Maanantain agitreeneissä touhuttiin Mintun kanssa putki-kontaktierotteluja. Itse treenin aiheessa ei ollut mitään ongelmaa, joten keskityin sitten hinkkaamaan radan loppupuolelta löytynyttä irtoamiskohtaa, jossa koira siis lähetettiin hyvin kaukaa kääntävällä valssilla hypylle. Toisena vaihtoehtona testailin sitten hieman lähemmäs estettä ajautuvaa jaakotusta, molemmat ohjaukset toimivat ihan nätisti siihen kohtaan. Olisi ollut hauska kellottaa, kumpi oli nopeampi.
Tänään ruokatuntini ratoksi etsiskelin pieniä muutaman esteen tekniikkaharjoituksia, joita voisin vapaavuorolla käydessäni soveltaa. Tänä perjantaina taitaa joku niistä päästä syyniin, jahka hallille asti jaksan lähteä!
Noutajatokoissa oli puolestaan tehokoulutuskerta ulkopuolisen kouluttajan vetämänä. Tällä kertaa aiheena oli käännökset ja askelsiirtymät, ja voi miten hyvin meillä Mintun kanssa menikään!
En tiedä vaikuttiko kouluttajan läsnäolo omaan olemukseeni ja tapaani tehdä juttuja, mutta meillä meni hurjan hyvin ja koira suoritti tehtävät paremmin kuin koskaan. Jopa minulle aina niin vaikeat vasemmalle askellukset onnistuivat kehujen arvoisesti, vaikka oikein tosissani yritin kärttää jotain kritiikkiä. Tämän fiiliksen kun saisi vielä niihin omiin treeneihin, niin olisi aika huippujuttu.
Askelsiirtymien lisäksi seurattiin erilaisia liikkuroituja pätkiä koko porukka yhdessä sekä pujoteltiin seuraten ympyrällä.
Rivissä koiria seuruuttaen tehtiin liikkeestä maahan ja seiso, joista jälkimmäisessä ahne possueläimeni alkoi tonkia maasta jotain nakkia kun oli aikansa seisonut mallikkaasti paikoillaan! Voihan sika! Huomautus ja liikkeen uusinta, niin unohtui se maaperän tonkaminenkin sitten.
Alokkaan luoksarikin suoriutui mallikkaasti, vaikka vähän halusi ennakoida liikkurin käskyä. Eipä me kyllä paljon liikkuroituja olla tehtykään, pitää ottaa tehokkaaseen treeniin.
Odotellessa teetin pieniä temppuja ja treenailin vähän kaukokäskyjä. Hurjaa edistymistä niissäkin nyt, kun tarkensin kriteeriä hieman itselleni: aiemmin koira oli vähän ylivireessä ja esimerkiksi seisomaannousuissa se venytti itseään niin, ettei kyennyt enää menemään siististi istumaan tai maahan ilman, että takajalat liikkuivat. Nyt olen vaatinut seisomisiin rauhallisen, tasapainoisen asennon jossa seisotaan tanakasti kaikilla neljällä koivella, niin alkavat muutkin vaihdot sujua paljon näppärämmin!
Muiden poistuttua otin vielä Meelan kanssa pari liikettä mielen virkistykseksi. Olen joutunut huomaamaan, ettei se nyt jaksa keskittyä kovin pitkiin treeneihin kerrallaan, joten lyhyt ja tehokas olkoon kantoajan teema!
Muutamia seuruun käännöksiä ja siirtymiä, joissa pikkumerle oli mainio. Annan avustusta odotellessa hinkkasin sillekin voittajan kaukoja, joiden perusidea alkaa olla hyvin hahmottuneena koiran päähän.
Luoksareita tehtiin viiden setti, joissa ensin stopilta palkalle, läpijuoksu, kokonainen liike, stopilta palkalle ja läpijuoksu. Tosi hyvä treeni, eikä yhdessäkään suorituksessa ollut valittamista!
Autolle poistuttaessa tekaisin vielä jäävät nopeasti läpi, ja ne Meela jaksoi vielä hyvin keskittyä ja saikin sitten superpalkan.
Siitä on tulossa myös oikein superahne, eilen porsas meni luvatta syömään televisiotasolla odottaneita raksuja kun kävin kesken dobohetkemme vastaamassa puhelimeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti