Siinä missä viime viikko meni pohjolan matkailuiden vuoksi vähän huilimiseksi, on tällä viikolla kiristetty treenitahtia. Tai lähinnä Minttu on - Meelalla kun toistaiseksi ei ole ollut asiaa halliimme. Täysin toimetonna sekään ei kuitenkaan ole saanut makoilla, vaan kotona on treenailtu voittajaluokan kaukoja, doboiltu ja harjoiteltu pitkästä aikaa joitakin uusia temppuja.
Maanantain agilitytreeneissä oli teemana putki-puomierottelut, joissa varsin odotetusti puomi meinasi alkuun viedä aina voiton. Loppua kohden homma kuitenkin lähti selkeytymään, ja kirmattiinpa me rata varsin onnistuneesti läpikin treenin lopuksi ilman yhden ainoaa levähtänyttä kaarrostakin!
Tiistaina käväisin itse hallilla vetämässä pentuaksaajille ohitusharjoituksia. Koska hallille tuli kuitenkin lähdettyä, pääsi Minttukin mukaan duunailemaan vähän tokojuttuja pentuvuorolaisten jälkeen. Treeneihin häiriötä loivat tietenkin kentältä löytyneet agilityesteet, mutta toisaalta ne loivat myös mainioita mahdollisuuksia hieman monipuolistaa treenejä: suuri osa liikkeistä tehtiin ilman perusasentoa, esimerkiksi hyppyä tai putkea käyttäen vauhtia antamaan.
Suurin plussa treenissä oli Mintun viretila ja asenne. Ei paineistumista, kaikki tehtävät suoritettiin innokkaasti ja halukkaasti. Niin, ja tulihan sieltä hiljaisia ruudun paikkoja ja hyppynoutoakin! Ei ihan helpoin juttu tälle kaverille.
Viimeisenä liikkeenä tehtiin myös tunnaria ekstrakapuloilla ja muutama rauhoittava nami kapuloiden sekaan leviteltynä, omahan sieltä nousi rauhallisen nuuskuttelun jälkeen.
Keskiviikkoiset iltatyöni hieman haittaavat harrastusta, sillä niillä on ikävä taipumus venyä ohjattujen tokojen päälle. Tällä viikolla kävi kuitenkin sikäli onnekkaasti, että osallistujapulan vuoksi ennätin livistämään vetämästäni mediatoiminnasta jo hyvissä ajoin.
Kisaryhmän tehotreenikerran aiheena oli liikkeestä istuminen, jota tahkottiinkin erilaisin harjoituksin koko tunti. Minttu esitteli kentällä tänäänkin parastaan, ja koko tunti meni rouvasheltin osalta täysin hiljaisissa merkein - ei siis yhden yhtä haukahdusta!
Istumisetkin se suoritti niin mallikkaasti, että sai kertaalleen toimia ryhmälle esimerkkikoiranakin. Häiriöistäkään se ei juuri välittänyt, kun istumisia tehtiin rivissä edeten. Lopputunnista alkoivat varpaat jäätyä ja suoritusvarmuus heikentyi, mutta kun käpälät oli sulateltu, ei asiassa ollut enää mitään ongelmaa.
Ihan lopuksi tehtiin vielä parin minuutin piilopaikkis, jossa vaati kaksoiskäskyn maahan. Muistiin itselle: lisää treeniä passiiviseen odotteluun ja kontaktiin sekä sivulta maahan menemiseen ja sen nopeuteen!
Keskiviikon erityisyyksiin kuului myös fyssari-Helin vierailu, kun molempien merlejen kropat katsottiin huolella läpi. Meela sai kehuja jämäkästä lihaksistostaan, mutta sen lantiolta ja takakoivista löytyi jumeja. Mintulla puolestaan ei mitään erityisiä jumikohtia ollut, mutta koska koira oli niin kokonaisvaltaisen jähmeä, päätettiin molemmille koirille varata uusintakierros hierontaa seuraavalle viikolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti