Koulutusta koulutuksen perään

Kamerakikkailua pyörän lampulla.

Melkoinen treeniviikko takana agilityn saralla! Mintun kanssa käytiin peräti kolmissa treeneissä, ja joka ikinen niistä oli vieläpä ohjattuja. Koira jaksoi hyvin tsempata koko viikon rupeaman, ensi viikolla otetaankin sitten vähän rennommin ja keskitytään vaihteen vuoksi tokoihin.

Tiistain ohjatut meille tarjosi seuratoverimme Veera. Tällöin aiheena olivat ansaesteet - sopi Mintulle kuin nenä päähän! Muutama hieno ratamme on kisakentillä kaatunut nimenomaan kontaktilta houkuttelevaan hyppyyn, ja sellainen löytyi radalta myös tällä kertaa. Ensimmäisellä yrittämällä Minttu karkasi sinne, mutta toisella kierroksella sain sen pysymään mukanani esteen ohitse.
Vähän jännitystä muuten helpohkoon treeniin saatiin, kun alettiin kellottaa aikoja koirille, ja Inkan & Islan kanssa otettiinkin pieni skaba siitä, kumpi suorittaa vähemmillä virheillä ja nopeammin. Virhekisa me voitettiin keppivitosella, mutta Islan aikoihin ei pikkumedillä kyllä hirveästi ole asiaa.

Perjantaina Sari Vähäniitty saapui Poksille kouluttelemaan meitä. Rata tarjosi melkoisen pähkinän purtavaksi kepeille viennissä, ikinä en ole sylkkäriä kepeille tehnyt ja siltä se sitten suoritettaessa kyllä näyttikin. Alun päällejuoksuissa Mii meinasi vähän ensin luistella, mutta asiasta hieman tehokkaammin käskyttämällä huomautettuani palasi shelttikin taas ruotuun ja kuulolle.

Hirveästi hinkattavaa Sari ei meille keksinyt, mutta putkelta hypylle perjättöä tahkottiin pitkään ja hartaasti. Kun ei vaan uskalla lähteä etenemään kun ei luotto koiraan pelaa, niin ei uskalla! Lopulta sain rytmitettyä homman oikein, jolloin todettiin Mintun kääntyvän todella huonosti hypyillä ja putkista, vaikka oma ohjaukseni ei pahemmin falskaisikaan. Palloa vinguttamalla alkoivat käännöksetkin tiivistyä, ja kotiläksyksi saatiin hinkata kaarroksia kuntoon sen pallon kanssa. Ihan huippujuttu, kaarteiden kanssa olen nimittäin tuskaillut viime aikoina ihan mielettömästi, kun ei meinaa ajat riittää kisakentillä pikkumedin kanssa mennessä!

Alla video treeneistä, kiitos Kati sen kuvaamisesta! :)
Kyllä huomaa miten jäätävän kömpelö sylkkäri kepeille on, hirveää takkuamista. Mutta ehkä se siitä, treeniin vaan!

Tänään kokoonnuttiin ensi kertaa shelttiporukalla JOAn hallille. Olin järkkäillyt Nooran kouluttamaan pientä shelttiporukkaamme, ja tarkoituksena olisi ottaa tällainen ihan tavaksi. Noora oli taiteillut meille kivan ohjauskikkailuradan, jolla riitti kyllä tekemistä ihan kaikille!
Mintun kanssa tahkottiin omalla vuorollamme rata parissa pätkässä loppuun saakka, ja hirmu kivastihan tuo kulkee. Omat linjat vaan pitää muistaa säilyttää ja tehdä tämän koiran kanssa niin liikkuvia ohjauksia kuin vain pystyy, niin ei tule radan suorittamisesta sellaista seisoskelua.
Hyvä treeni, vaikka ajan kanssa meinasikin tulla vähän tiukkaa! Videota ei harmi kyllä saatu - tarkoitus oli ottaa pätkä viimeiseltä kierrokselta, muttei sitten ehdittykään suorittaa ennen kuin toinen ryhmä saapui halliin. Mutta ei se mitään, kyllä me kaikki mahdolliset opit irti saatiin varmasti jo ensimmäisellä kiekalla :)

Pentulaatikko kotiutui tänään ja hilasimme palat olohuoneeseen. Seuraavaksi pitäisi varmaan keksiä, miten tuo rakennustyön taidonnäyte kasataan! Onneksi tässä on vielä pari viikkoa aika ihmetellä sitä osiota, ennen kuin päästetään Meela tutustumaan boksiinsa.