 |
H-hetkeen ei ole enää viikkoakaan.
En ole koskaan aiemmin tajunnut, miten kovasti minä tarvitsen kahta harrastuskoiraa. Treeneihin, valmennuksiin ja ties mihin tulee ilmoittauduttua sen verran tiuhaan tahtiin, että treenien jakaminen kahdelle koiralle on enemmän kuin reilua. Minttu saa tämän kevään aikana paikata myös Meelaa koulutuksissa, ja pari tiukempaa rupeamaakin kalenteriin on vaivihkaa ilmaantunut ihan epähuomiossa.
Vastapainoksi sitten otetaankin rennosti, niin hyvin jaksaa vanhempikin sininen tehdä duunia - varsinkin kun kyse ei tällä kertaa ole pelkästä agilitystä.
Tauoilla kävin pihamaalla tekemässä tokoja, teemana kaukokäskyjen ensimmäinen m-i vaihto sekä kapula. Ensiksi teetin tehokuurin m-i vaihtoja 5m etäisyydeltä, ja toimi hyvin. Kokeilin vielä koko setin ensin lähijumppana, sitten 5m etäisyydellä, ja kaikki vaihdot menivät läpi oikein kauniisti!
Kapuloilla leikittiin ihan vaan niihin tarttumista ja minulle tuomista, ei kokonaisia liikkeitä ollenkaan.
Meela sai iltaruokansa eteen tehdä tunnaria pihalla. Sisällä harjoitus selvästikin alkoi käydä liian helpoksi, sillä Meela ei jaksanut enää keskittyä hommaan rauhallisesti vaan kävi pikaisesti nappaamassa sen oman ilman kunnon nenätyöskentelyä. Ulkona harjoitus oli vaativampi ja Meelakin jaksoi paneutua asiaan ihan huolella.
Tänään käväistiin Annan kanssa heittämässä pienimuotoiset tokotreenit. Treenailemaan pääsi lähinnä Minttu, jonka kanssa hinkattiin lyhyitä seuruupätkiä, paikallaan käännöksiä ja sivuaskelia.
Luoksaria kaksi toistoa, joissa toisessa seisominen + maahanmeno, josta kutsu sivulle mutta kesken matkan vapautus. Toisessa palkka seisomisesta.
Seuraamisen jälkeen siirryttiin ruudun kimppuun - tällä kertaa kasasin ruudun kentälle jo ennen koiran tuomista, eli se oli nähnyt ruudun vain ohimennen treenin yhteydessä. Ensimmäisellä lähetyksellä ruudussa oli palkkaa, ja koira haki sinne hirveän hyvin! Melkoinen edistysaskel.
Tein pari lähetystä tyhjään ruutuun ja palkkasin pallolla, jolloin käännös ja pysähdys ruudussa oli napakampi. Viimeinen oli lähetys pallolle ruutuun. Ihan lopuksi tein vielä yhden ruudun loppuosan, eikä siinäkään ollut valittamista.
Loppuun vielä tunnari, jossa kapulat ympyrällä. Mintun häsläystä tunnarissa olen saanut vähennettyä ruokkimalla sitä kapuloiden seasta, ja tälläkin kertaa oli maassa nami per välikkö. Työskentely oli kivan näköistä ja huolellista, eikä epätoivo meinannut iskeä silloinkaan, kun oma ei meinannut heti löytyä. Nosti oman ja palautti sivulle. Ihan superhieno!
Meela sai tehdä mielenvirkistykseksi vähän seuraamisen liikkeellelähtöjä ja tunnarin. Olisi ollut paukkuja enempäänkin, ja pikkusheltin ilme oli melko tyrmistynyt, kun se vietiin autoon moisten surkeiden treenien jälkeen.
On kyllä mahtavaa aikaa tämä kevät, kun treenikentät aukeavat ja luovat lisää mahdollisuuksia tokotreeneille! Ei tarvitse liukastella kauppojen parkkipaikoilla tai kitkuttaa iltayhdeksän jälkeen hallin harvoilla vapaavuoroilla. Ihana kevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti