Juhannus

Muutamana aiempana vuonna olemme menneet grillailemaan vanhempieni tyhjillään olevalle kaupunkiasunnolle, ja niin teimme myös tänä kesänä.
Koska iltaohjelmassa tiesimme olevan rentoa ruuanlaittoa ja pelailua kaveriporukassa sekä suuri lauma koiria, aloitimme omien koiriemme väsyttämisen heti aamutuimaan. Hallille rakentelimme pienen hyppyradan, jolla molemmat merlet kävivät juoksemassa niin Annan kuin minunkin kanssa.
Treenin lopuksi tehtiin vielä kontakteja (Mintulle juoksareita ja Meelalle vauhdin lisäämistä 2on2off-kontakteihin) sekä pihamaalla nakkikupille ruutuun juoksuja.
Vähän tuo Meelan ohjaus on edelleen pidemmillä pätkillä sellaista paniikinomaista kiirehtimistä, mutta kyyyllä se siitä!

Agilitytreenien jälkeen ehdimme huilata kotosalla reilun tunnin ennen kuin suuntasimme kohti Utraa ruoka- ja juomakassien kanssa. Kun kaikki illan tykötarpeet oli ladottu jääkaappiin ja juhannusvieraat koirineen saapuneet, lähdimme porukalla harjuille lenkittämään koirat hieman rauhallisempaan mielentilaan.
Kävelyretkellä tunti vierähti aivan huomaamatta, ja sen jälkeen olikin ihanaa asettua laittelemaan grilliä tulille ja ruokaa valmistumaan! Koiratkin osasivat ottaa illan rauhassa, vaikka myöhemmin mukaan lisätty Bebe-dobberi meinasikin hieman sekoittaa pakkaa pentumeiningeillään.

Lauantaina oli mukava nukkua pitkästä aikaa myöhään, kun pentu ei ollut herättämässä. Aikuiset koiratkin nauttivat pitkistä yöunista, joskin vielä enemmän ne varmasti arvostivat pitkää kävelyretkeämme harjuille myös lauantaipäivänä. Koirat saivat kirmailla vapaina koko reissun ajan, ja eksyimmepä epähuomiossa soramonttujakin tutkailemaan.
Sateinen loppuilta onkin nyt hyvä viettää sisätiloissa viimeisintä Game of Thrones-kautta katsellen ja sheltit jalkopäässä nukkuen.

Juhannuskokoonpano: Cara, Minttu, Meela, Hupsis, Myrn, Csilla, Isla, Toivo ja Adya. Bebe-pentu puuttuu kuvasta.

Isla (A. Aysla) alkaa hiljalleen muistuttaa melkoista valasta vauvamahoineen.

Myrn ja Bebe

Tämmönen hiekkalaatikko!

Lapinkoira vain niiiiin kuuluu Suomen luontoon... Yritin vastaavaa kuvaa Meelasta, mutta se ei tuottanut ihan yhtä kaunista lopputulosta.