Tänään vietettiin perinteistä tokokeskiviikkoa. Meela lähti mukaan ohjattuihin treeneihin, joissa oli teemana häiriöt ja temppurata. Harjoitukset olivat mukavan erilaisia ja pienelläkin porukalla saatiin kyllä ihan kunnon haastetta koirien treeneihin tehtyä.
Alkutunnista jutusteltiin, oliko viime kerran vinkeistä mitään hyötyä. Hieman nolona jouduin myöntämään, ettei kyllä olla pahemmin ehditty edes kentälle treenaamaan. Nyt olisi lomaa ja aikaa, saas nähdä tuleeko sitä Meela-merlen kanssa hyödynnettyä tottelevaisuusasioihin.
Ensiksi tehtiin setti sekalaisia häiriöharjoituksia. Ensimmäisenä luoksetuloa kahdella eri häiriöllä.
Koirat jätettiin riviin istumaan ja odottamaan, josta ne kutsuttiin yksitellen luokse. Tehtävä ei kuitenkaan ollut ihan niin helppo, vaan keskellä kouluttaja houkutteli koiraa milloin vinkuleluin, milloin nakkikupolla.
Ensimmäinen harjoitus oli vinkulelu, joka oli Meelalle ihan piece of cake. Nakit olivat sitten jotain ihan muuta! Pari kertaa sain käydä häätämässä nakkikupon eteen istuutuneen shelttini pois kerjäämästä, ennen kuin se uskoi etteivät ne makkaranpalaset ihan totta ole sitä varten tarkoitettuja.
Seuraamistreenin ensimmäinen harjoitus oli myöskin lelu- ja nakkihäiriöinen. Seuruuttelimme koiria miten sattuu yhtä aikaa, ja keskellä ohjaaja tarjosi niille milloin leluja, milloin makkarakulhoa. Tämä oli ihan superpaha häiriö Meelalle, ja lopulta se ratkaisi kuumottavan makkarahäiriön siten, että lähti ihan kunnolla väistämään pois häiriöalueelta itse seuraamisen sijaan. Pöljä eläin.
Sittenpä se saikin paljon ruokaa ihan vain siitä, että piti kontaktia vaikka nakkikippoa työnnettiin ihan naamaan. On rankkaa olla ahne sheltti.
Toisessa harjoituksessa kolme koirakkoa sulloutui ruutuun, jossa koiria seuruutettiin vapaavalintaisesti yhtä aikaa miten sattuu. Pari kertaa piti ihan väistää äkkiä toisen koirakon alta, kun olimme linjalla toisen esimerkiksi peruuttaessa. Yksi kerrallaan meitä sitten kutsuttiin pois ruudusta palkalle.
Tämä harjoitus tehtiin kaksi kertaa, ja Meelan tekeminen parantui hienosti loppua kohden. Muut koirat eivät kuitenkaan olleet niin paha häiriö kuin ne nakit.
Lopuksi otettiin leikkimielinen kilpailu temppuradalla, joka oli seuraavanlainen: VOI-luoksari, jonka lopetuksesta lähetys merkille ja siitä ruutuun. Ruudussa avo-kaukot, joiden jälkeen nouto (kapula heitettiin merkin luo) ja palautus piti tapahtua luoksarin lopetuskohtaan.
Kiva rata! Toteutuksessa sai auttaa koiraa niin paljon kuin halusi, ja itse liikuinkin aina vähän lähemmäs merkkiä ja ruutua, ettei mennyt turhan vaikeaksi pienelle sheltille.
Myrn ja Meela tekivät hassua kyllä radalla tismalleen saman ajan häviten sekunnilla Vekki-auspaille kovassa kamppailussa.
Treenit olivat kyllä huippukivat niin koiran kuin ohjaajankin mielestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti