Puolet pentuajasta meidän taloudessamme on jo vietetty. Aika menee aivan epäreilun nopeaan!
Ensi viikolla pienillä on jo pentutarkitkin, ja sitten pitäisi muka osata päättää, mihin kukakin on elämäänsä menossa jatkamaan. Loppiaisena ne sitten jo lähtevätkin! Voi itku.
Neliviikkoiset pennut ovat jo ihan huimia. Ne vaativat huomiota, ruokaa, nukkuvat yönsä hyvin(!), leikkivät villisti aikuisten koirien kanssa ja raastavat välillä meidän kaikkien hermoja.
Yksi päivä töissä ollessani sain kotoa Annalta tekstareita, että älä enää ikinä jätä minua kahdestaan näiden kanssa, hulluja ovat! Kun tulin kotiin, istui edellämainittu Virnan kanssa lattialla ja yritti saada koiranpentua joululahjaksi.
Ihanan kamalia naskalihampaita.
Pienenpienet pääsivät ensimmäistä kertaa pöytäharjoittelun pariin. Vähän jännitti, sillä Ikean sohvapöytä ei ole sitä kaikkein tukevinta mallia. Varpu yllätti olemalla pennuista reippain: se vain alkoi leikkiä pöydällä, kuin tilanteessa ei mitään outoa olisi ollutkaan!
Hauskoja pikkukavereita näistä on kyllä kuoriutunut. Varpu on vähän tuumailijatyyppiä, jolla menee hetki käynnistyä villityksiin. Isommilleen se kuitenkin osaa sanoa lujaa takaisin, eivätkä hurjemmatkaan leikit yhtään pelota. Myrtti on vilkas ja rohkea pentu, jolla on huumorintajua ja joka tykkää tutkailla asioita. Myrtillä on myös selvät mielipiteet, ja se on kovin äänekäs. Virnalla on sairaasti energiaa, ja se saa ihan hassuja hulluuskohtauksia väsyneenä. Se on myös aika dominoivan oloinen, hirveä päällepäsmäri, joka heittää pienempänsä ketoon ja leikkii raivokkaasti.
Tällä viikolla tuli kuvattua enemmän, mutta muokattua kuvia sitäkin vähemmän.
Tässä kuitenkin penneleiden ensimmäisiä seisotusposeerauksia.
 |
| Virna |
 |
| Myrtti |
 |
| Varpu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti