Periaatenollan paluu

Ylpeä frisbeekoira Bloggerin haalistamassa kuvassa

Tänään korkattiin kisavuosi tokokokeiden osalta Pärnävaaralla JOAn kisoissa. Olimme ilmonneet meiltä junnuosaston eli Myrnin ja Meelan, kumpaisenkin avoimeen luokkaan.
Meelan kanssahan olemme olleet vuoden verran siinä onnellisessa asemassa, että koira on sen verta valmis että voin viedä sen puskista suorittamaan kisatilannetta ja sen pitäisi osata asiat. Sen sijaan pienenä, terävänä ja häiriöherkkänä pikkupaholaisena Meela ei ole selviytynyt kisatilanteista ilman nollaa tai paria, eikä kyllä selvinnyt nytkään.
Alan kutsua niitä nollia periaatenolliksi.

Kisajärjestäjä oli ilahduttavasti jakanut paikkiksen siten, että toisessa olivat pikkukoirat ja toisessa isot. Hirveän kiva! Kyllä oli varma olo ulkona odotellessa, kun tiesi että sheltin kanssa paikkistelee vain muita shelttejä, cavalier ja yksi bortsu!

Meela kilpaili numerolla 12 ja oli ensimmäisen paikkisryhmän viimeinen koira. Anna ja Myrn kisasivat ensimmäisinä.
Tuomarina toimi varsin tiukkaa linjaa pitänyt Anne Nokelainen.

Paikalla makaaminen 9 ulos kuului yksi VÄY! Sanoin jo siinä, että oli varmasti Meela. Tiedostin myös siinä vaiheessa, että hallissa oli täytynyt tapahtua jotain. Liikkeen jälkeen kehän laidalla seuraillut kaveri tuli sanomaan, että hallissa oli paikkiksen aikaan liehakoinut juosten varsin iloisen oloinen valkkari, josta Meela oli kovin järkyttynyt.
Seuraaminen taluttimetta 8,5 vähän meni haahuiluksi. Teki kivaa pätkää ja suureksi yllätyksekseni oli mm. juoksuosuudella hirveän nätisti! Vasemmalle käännöksissä kyttäili liikkuria ja meinasi jäädä vähän alle.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10. Kazing!!
Luoksetulo 9 niin siis tämä täydellistä 10 luoksaria tehnyt pikkuperkele päätti sivulletulossa hypätä minua vasten? Mutta pysähtyi ihan törkeän hienosti ja oli hiljaa! Se on suuri saavutus.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 ennakoi perusasennon.
Noutaminen 10 vähän tiputti raville pari metriä ennen, mutta muuten hyvä.
Kauko-ohjaus 9 Se teki sen! Meela oli koko ajan todella vaivaantuneen näköinen ja tuijotteli yleisöä (kaket tehtiin aidan vieressä), mutta kuuli käskyt ja teki. Yksi kaksoiskäsky maahanmenoon.
Estehyppy 0 Siis tämä oli niiiin periaatenolla! Hän hyppää, seisahtuu, ja sitten on ihan että enpä oo istumisesta kuullutkaan. Siis Meela! Käskytin uudelleen istumaan, nyki vähän pyllyä ja hyppäsi takaisin. Voi pölö! Olisi pitänyt vaan jättää seisomaan.
Kokonaisvaikutus 9 ja erityiskehuja saatiin liikkeiden väleistä, jotka olivat muka huolitellut. Minusta taas tuntui, että mopo meinasi karata joka ikisessä välissä.

Tällä pisteitä 163 ja tulokseksi AVO1! Hieno raivokääpä!
Anna ja Myrn tekaisivat joutessaan kakkostuloksen, koska Myrn halusi tehdä kaksi liikkeestä seisomista eikä yhtään maahanmenoa.

Kas näin on vuoden tokotavoitekin saavutettu. Kisoja on kovin vähän näillä nurkilla, joten saas nähdä käydäänkö enää tänä vuonna edes kokeissa. Sitä kun voisi kisata vaikka aksaa...
Kilpailujen jälkeen käytiin vielä kuuntelemassa keskustelutilaisuutta uusista tokosäännöistä, ja eipä vaikuta nekään enää ihan mahdottomilta! Paitsi sitten se EVL:n vitunkierto, mutta sen opettelu lienee asia erikseen.

Ylläolevassa kuvassa onnellinen Minttu juoksuttaa frisbeetä. Eilen Heli kävi taas hieromassa Mintun ja Myrnin läpi, ja Minttukin saatiin taas vähän vetreämmäksi. Eiköhän ala sekin taipua aksakeppeihin!
Tänään ei tehty mitään ihmeellistä, vaan käytiin pari lyhyempää ulkoilutuokiota lähipellolla auringon paisteessa.
Mintulla oli tosi siistiä, vaikka se tippuikin mutaojaan. Aina ei voi olla kovin fiksu.