Tavoitteet ja toteumat

Vuodenvaihde lähenee ja taas sitä saa katsoa, mitä tuli viime vuonna samaan aikaan luvattua. Tänä vuonna kisattiin paljon aksaa, tehtiin liian vähän tokoa sekä retkeiltiin ja reissattiin juuri sopivasti.
Kokosin vuoden suurimmat kisasaavutukset kuvamuotoon alle.

Mintun osalta tavoitteiksi 2015 asetin...
Agility:
- Kontaktit! Ihme ja kumma, ne oikeasti alkoivat kuin alkoivatkin toimia kisoissa! Olin kevään kisossa jo vähän luopunut koko pysäriajatuksesta ja päättänyt että antaa mennä vaan, mutta Minttu olikin eri mieltä. Se teki mallikkaita pysäytyksiä läpi kisakauden.
- Ehjiä, hyviä ratoja tapahtui paljon! Mintun kanssa kisaaminen oli koko vuoden ajan juuri sellaista, kuin parhaimmillaan kuvittelinkin kisaamisen voivan olla. Mikään ei ollut mahdotonta, koska me toimitaan yhdessä seitsemän vuoden yhteiselon kokemuksella ja Minttu tekee juuri kuten ajattelenkin sen tekevän. Tai okei - pari kertaa se ehkä oli tuhma, mutta pari kertaa myös minä mokasin. Meillä oli huippuhauskaa yhdessä, ja sama toivottavasti jatkuu ensi vuonnakin!
- Siirto mineihin. Viimein. Koko vuosi kisattiin kuin kisattiinkin miniluokassa, kun pääsiäiskisojen tuomaristo yksimielisesti siirsi pikkukoirani pikkukoirien luokkaan.
- Pidetään hauskaa - done! Minttu pääsi dobokurssille, josta se nautti ne kaksi kertaa joihin saatoimme osallistua (mennään tammikuussa uudelleen!). Aksaa tehdiin säästeliäästi, ja Minttu sai opettaa Annaa aina silloin tällöin. Tokossa syrjäytin kaikki kisatavoitteet, ne eivät ole enää meitä varten. Tokon treenaamisesta tuli hurjan hauskaa, kun pikkukoira keulii minkä kerkeää ja on ihan liekeissä pyydetyistä tehtävistä. Agility on kuitenkin selvästi se The Juttu Mintulle, ja sitä me tehdään yhdessä oikein mielellämme.

Tokoasiat:
- Kisaamaan voittajaan vielä kevään aikana. No ei. Kuten totesinkin, tokoasiat saavat olla. Tai mistä sitä tietää jos vaikka innostuisinkin kisaamaan, mutta voi olla että yli-innokkaan ja kovin räksyisän tokokoiran voittajaluokan suorituksia ei iiiihan hirveästi arvostettaisi, hih!
- Rallytokokisoja, jos on tarjolla. Ehkä jopa RTK1? Kisasin Mintun kanssa yksissä rallytokokisoissa Poksilla. Joensuussa niitä olisi ollut tarjolla peräti kahdet, mutta toisiin en syystä taikka toisesta päässyt. No, nyt on 2xALOHYV plakkarissa joka tapauksessa!

- Käydään verijäljellä! Hahaha ei kyllä käyty, jos oikein muistan. Jälki on niiiiin työlästä hei.

Meelan tavoitteita olivat...
Agility:
- Keppiprojekti keväälle, avokulmat, hakeminen, mielentila. Keppiprojektiksi taisi mennä koko vuosi, mutta paljon niissä kyllä kehitystä tapahtui vuoden mittaan. Kepit voivat kyllä aina olla vielä paremmatkin, mutta joo, olen ihan tyytyväinen siihen mitä saatiin aikaiseksi.
- Kontaktit ja irtoaminen, suoruus. Aluevalmennuksen kontaktitestissä kontaktit oli tosi jees. Kevät tapeltiin tyhmien kisakontaktien kanssa, loppuvuodesta ne sitten toimivatkin hyvin. Kestää takaaleikkauksia paremmin kuin aiemmin.
- Kolmosiin. Ehjiä ratoja. Luottamista, uskaltamista, mennään eikä varmistella. Päästiin juuri tähän pisteeseen syksyyn mennessä. Kisaaminen tuntui koko ajan paremmalta ja paremmalta, ja lokakuussa ACEn kisoissa oli ihan huikean hyvä meininki.
- Irtoaminen, loppusuorat, ajattelu. Tämä olisi varmaan jäänyt toteutumatta ilman loukkaantumistani, hahah! Meela on nyt parin viime kuukauden aikana toiminut treeneissä tosi kivasti, kun irtoamisia ollaan kysytty. Aina voi tietysti olla parempikin, mutta kyllä minä tykkään jo nyt!
- Putki-kontaktierottelut olivat isossa osassa treenejä, ja mielestäni niihin on saatu hyviä onnistumisia.
++ osallistuttiin ensimmäisen kerran SM-kisahumuihin PoKS ry:n kisajoukkueessa!

Tokoasiat:
- AVO1, kohti voittajaa. AVO1 haettiin, voittajan liikkeitä tuli treenattua ja setti alkaa olla jo aika hyvin kasassa.
- Rallytokokisoihin jos mahdollista. Meela kilpaili kahdessa rallytokokokeessa vuoden aikana, kerran Annan kanssa ja kerran minun kanssani. Molemmista se sai hyväksytyn tuloksen.

- Jäljelle! Ei käyty.
- Luonnetesti, check, 110 pistettä sieltä.
- Kokeillaan niitä valionarvoja näyttelypuolella. Kokeiltiin Suomessa neljä kertaa, kaikilla kerroilla Meela sai ERIn ja kerran jopa voitti luokkansa. Virossakin käytiin muutama ERI + SA napsimassa, mutta PN-sijat eivät riittäneet serteihin.

Taisin laittaa aika hyvät tavoitteet, kun melkein kaikki niistä toteutuivatkin, hih!

Vuonna 2016 ajattelin...

Minttu
Agility:- SM-nollat kasaan ja kisaamaan
- Viimeinen A-SERT --> FI AVA
- Kisataan ja treenataan tehokkaasti mutta säästeliäästi.

Tokoasiat:
- RTK1, ehkä avoimen luokan kisoja jos niitä järjestetään
- Hassua humputtelutokoa ja ehkä tokomöllejä

- Näyttelyihin veteraaniluokkiin virkistäytymään
- Paljon hauskaa hömppäpuuhahassuttelua

Meela
Agility:
- SM-nollat kasaan
- Viimeinen A-SERT --> FI AVA
- Hyppysertejä
- Ehjiä kisasuorituksia, sellaisia joista voi olla iloinen ja ylpeä
- Paljon ohjattuja ja valmennuksia
- Treenataan mukavuusalueen ulkopuolella

Tokoasiat:
- TK2, ehkä myös sinne voittajaan
- Edes joku tokokoulutus?
- RTK1, ehkä avoimeen jos mahdollista
- Aktiivisemmin treenejä tokon saralla

- Kokeillaan niitä näyttelytitteleitä taas kerran

Yleisesti ottaen ensi vuonna olisi hauskaa saada näyttelyihin oma kasvattajaryhmä (siinä onkin tekemistä, kun pitää toivoa että 4/7 kasvattia olisi samaan aikaan näyttelykunnossa!), saada mahdollisimman paljon irti tulevasta ohjatusta agin viikkoryhmästä, viettää huippuhauska leiriviikonloppu Kiteellä elokuussa ja retkeillä kovasti koirien kanssa! Niin, ja saada vaikka tämä jalka oikeasti kuntoon niin että pääsisi tekemään ihan tosissaan.
Taas kerran on paljon mitä odottaa, ja huikea harrastusvuosi käynnistyy heti tammikuussa parin valmennuksen, kisojen ja ohjatun ryhmän merkeissä.

Välipäivien kostyymikisa

Osallistu Agarwaen-blogin ensimmäiseen huikeaan blogikisailuun!

Ylläoleva lelupaketti voi olla sinun, kun osallistut kuvakisaan!
Palkintopaketti sisältää tennispallon, luu-nyöriviritelmälelun, nyörilelun jossa on kiinni kaksi palloa, perinteisen narulelun sekä paketin HauHaun chicken & beef-märkäruokaa.

Osallistu kisaan näin:

1. Ota kuva koirastasi pukeutuneena joksikin hahmoksi. Hahmo voi olla julkisuuden henkilö, kirjasta, elokuvasta, pelistä, tai vaikka ihan vaan poliisi tmv. Asuun voi panostaa juuri haluamallaan tavalla, sillä teknisesti upein asu ei välttämättä voita! Voit siis heittää lakanan koiran päälle ja tehdä siitä haamun, tai laittaa sen poseeraamaan valomiekan kanssa. Vain taivas on rajana!

2. Linkitä kuva tämän postauksen kommentteihin. Voit myös laittaa linkin esimerkiksi blogipostaukseesi, jos olet julkaissut kuvan siellä.

3. Laita kuvakomentin mukaan myös sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa yhteyttä mahdollisen voiton osuessa kohdallesi!

4. Voit osallistua niin monella asulla kuin haluat! Useamman koiran omistajat voivat siis pukea vaikka kaikki kymmenen koiraansa, tai sitten yksi koira voi esiintyä useana eri hahmona.

Kilpailuaika on 27.12.2015 - 7.1.2016!

Lykkyä pyttyyn, toivottavasti saadaan leluille näin uusi koti :)

Lomapuuhia

Joulua vietettiin tuttuun tapaan Liperissä mökkeillen. Onnistuneeseen mökkijouluun kuuluu paljon ruokaa, lautapelejä, television jouluohjelmia ja saunomista. Tänä jouluna mökkeilimme kaikkien kolmen sheltin ja Hupsiksen sekä Timi-vanhuksen kanssa, joten koiria riitti jokaiselle rapsuteltavaksi!
Valoisan ajalla koirat saivat kuluttaa aikaansa pihamaata vahtien ja lyhyillä metsälenkeillä, illaksi ne sitten linnoittautuivat ihmisten jalkoihin kaiken toiminnan (tai toiminnattomuuden) keskelle.
Jouluksi saatiin kuin saatiinkin edes himppunen lunta, ja vaikka se sitten heti joulupäivänä sulikin pois vesisateiden myötä, ehdittiin aattona ottaa muutama kiva lumikuva koirista.

Huikeita joululahjoja emme koirille jakaneet, mutta isot luut niille oli ostettu ajanvietteeksi. Äitini toki piti huolen siitä, että myös koirat saavat maistella ties mitä jouluruokia - eihän niiden surullista ja niiiiiin nälkäistä katsetta voi vastustaa!

Koirien paras joululahja "annettiin" jo aatonaattona, kun päätin lopettaa treenitauon ja lähteä shelttien kanssa tekemään tokoa hallille. Kumpikin oli ihan liekeissä tokoilusta, ja lämmittelylenkillä ne vetivät remmit kireällä kohti hallia (porsaat).
Ensi vuoden alussa seuramme järjestää tokomöllit, joihin ajattelin osallistua ainakin Meelan kanssa. Myös Minttua olen miettinyt, se kuitenkin osaa kaikki voittajan liikkeet yksittäisinä, mutta haukkuu todella paljon. Sen kanssa voittajassa hassuttelu voisi kuitenkin olla itseni kannalta hyödyllistä, jotta saisin edes jonkunlaisen käsityksen siitä, mitä voivoissa kisatilanteessa tapahtuu.

Olen kuitenkin päättänyt, että loman aikana treenataan paljon tokoa ja vähän aksaa. Tokossa otetaan aina pari kolme liikettä ketjutettuna settinä, ja paneudutaan nimenomaan luokkakohtaisiin ongelmaliikkeisiin. Mölleihin on aikaa tasan viikko, joten vielä ehditään pari kertaa käydä harjoittelemassa.

Aatonaaton treenien lopputulema oli, että Meela on oppinut viimein bongaamaan kierrettävän merkin eikä vain juokse siitä ohi, samoin kuin ruudun.
Ehkä vuoden aikana on siis tapahtunut jotain edistystä, vaikka meidän tokotreenailu onkin ollut niin rikkonaista, ettei sitä ole ehtinyt edes huomata.
Mintulla puolestaan oli hurjan hauskaa, mutta sitäkin äänekkäämpää menoa. Ruutuun mennessä voi esim. huutaa iiiihan koko matkan! Nauroimmekin treenikaveriksi lähteneen Annan kanssa Mintun yli-innokkuudelle: se on ihan huippuhauskan näköinen tehdessään tokoliikkeitä äärimmäisen tohkeissaan ja supernopeasti!

Ai niin! Joulusiivouksen yhteydessä kaivoimme kaappien kätköistä kasan täysin tuliteriä koiranleluja, jotka eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta ole päätyneet omien koiriemme leikittäviksi.
Ajattelin arpoa ne blogissa. Siitä lisää ensi viikolla, kun voin suorittaa historian ensimmäisen blogikisani, hih!

Rauhallista joulua

Moni aistinee kuvassa pienen petkuhuiputuksen - se on nimittäin otettu kaksi vuotta sitten maaliskuussa. Vaan on se jouluisempi kuin otokset, joita tänä vuonna olisin saanut aikaan. Vesilammikot ja kurainen pelto kun eivät oikein vastaa unelmieni joulumaisemaa.

Pidemmittä puheitta oikein ihanaa joulunaikaa kaikille!
Ottakaa rennosti ja syökää paljon suklaata!

Hiljentymistä

Ylläoleva kuva Myrnistä alkaa olla taas ajankohtaisemman oloinen, meillä nimittäin sataa lunta! Toivottavasti sitä tulee ihan hurjan paljon ja toivottavasti se ei sula ihan heti pois.

Viime viikolla laitettiin vähän pillejä pussiin monen asian suhteen. Osteopaatti Jerry Ketola kävi Joensuussa hoitamassa koiria, ja myös 3/4 meidän koiristamme oli sillä listalla. Merleistä Minttu kävi hoidossa, ja se tuli todella tarpeeseen. Seitsemän ja puolen vuoden ajan aktiivista harrastuskoiran uraa viettänyt mummikoira oli ihan jumissa ja tiltissä, vino ja vaikka mitä. Lukkoja saatiin hyvin auki, ja hoitoa jatketaan oman fysioterapeutin hoivissa. Osteopaattikäynteihin meillä susirajalla on harvoin mahdollisuus, mutta tulen varmasti jatkossakin hyödyntämään ne harvat tilaisuudet.

Kun Minttu nyt joka tapauksessa oli naksauteltu kuosiin, päätin että nyt on loistava aika pienelle talvihiljentymiselle treenitohinoista. Viimeinen työviikkoni on muutenkin kovin kiireinen, joten ei haittaa yhtään, että luvan kanssa saa jättää treenejä välistä ja mennä oikeasti ajoissa nukkumaan. Loma saa jatkua agilityn osalta myös oman lomailuni puolella, mutta jotain tokopuuhastelua käydään varmasti sinä aikana tekemässä. Jo alle viikon totaaliloma alkaa nimittäin näkyä kaikissa koirissa, ja jopa Minttu sai illalla hassuja hepulikohtauksia ennen nukkumaanmenoa.

Ennen lomaa käytiin Meelan kanssa kuitenkin tempaisemassa vuoden viimeiset treenit, kun huippu seuratoverimme TT-Anni (uusi lempinimi, ole hyvä!) lupasi kouluttaa muita kouluttajia. Annipa oli hyvin varannut irtoamisteemaisen radan, ja se sopi meidän treenisuunnitelmaan vallan mainiosti!
Meela oli ihan paras, ja irtoili esteille hienosti. Se oli jopa niin paras, että lopputunnista keksittiin pari omaakin kuviota radalle ja treenattiin mm. serpentiinejä.
Aikamoinen edistyminen loka-joulukuun aikana, vai mitäpä ootte mieltä?


Viikonloppuna aloitettiin jouluun valmistautuminen, käytiin nimittäin pikkujoululenkillä Jaanan ja koirien kanssa. Reitiksi valikoitui Salokylän luontopolku tuolta Liperin puolelta. Valitsimme luonnollisesti pidemmän n. 6km reitin, josta osa oli maantietä. Reitin varrella oli hieno laavu, jossa oli hyvä pysähtyä keittelemään kaakaot ja pitämään pinaattilettukestit.
Salokylän polku sopisi vallan mainiosti sellaiseksi perus päivälenkkireitiksi, sillä maasto oli helppokulkuista.

Lenkkiporukkamme: meidän lauma ja Jaanan Taika, Roihu & Savu

Kohta koittaa taas se aika, kun saa listata vuoden onnistumisia ja ensi vuoden tavoitteita! Hiemanko kivaa.
Koska olen suunnittelemisen mestari, on kalenteri täyttynyt jo hurjasta määrästä jännittäviä koiramenoja pitkin vuotta. On mahtavaa, että on aina jotain mitä odottaa.

Vuoden viimeisiä

Lumikuvat on otettu marraskuussa, oikeasti täällä Joensuussa on aivan yhtä kurjaa, harmaata ja rapaista kuin kaikkialla muuallakin.

Vuoden viimeiset agilitykisat on nyt kisattu. Niistä kisoista ei jäänyt hirveästi jälkipolville kerrottavaa, sillä kuntoutuksesta ja fyssarikäynneistä huolimatta en voi erityisemmin kehua olevani kilpailukunnossa. Halusin kuitenkin kokeilla, miten takanaohjaus ja pelastelutilanteet toimisivat kisatilanteessa, joten siellä sitä oltiin. Tuomarina toiminut Sami Topra oli muistanut kisailijoita vauhdikkailla rataprofiileilla, joten ei ehkä ihmekään että olin koko ajan myöhässä kaikkialta!

En nyt sen tarkemmin analysoi kisapäivää, mutta keräänpä vaikka plussia ja miinuksia radoilta. Tarjolla oli siis neljä rataa, joista kumpikin sai juosta kaksi. Meelan kanssa napattiin kakskytjotain virhepistettä ja sijoituttiin sillä kolmansiksi, vaikka oikeasti tuloksen olisi pitänyt olla hylätty. Toisella kierroksella Meela possuili A:n, joten kannoin sen sitten pois.
Minttu taas teki lentokeinu-hyllyn ja yliaikanollan. Ei ihan optimaaleimmat linjat esteille nääs.

Meela
+/- A mentiin kahden radan aikana yhteensä neljä kertaa. Kaksi ekaa oli hienoja, kaksi viimeistä eivät. Kesti takaaleikkaukset A:lle upeasti ekoilla radoilla, mutta selvästi pitää vielä vahvistaa.
+ A-putkierottelu! Meni putkeen, vaikka este syötti A:lle
+ Irtosi ihan kivasti etenkin suorilla
- Ihan kamala keinu! Miksi en ole treenannut keinua, häh?
- Kepit oli ihan kuraa, pitää treenata lisää tilanteita joissa tullaan kovaa ja minä olen tuhat vuotta myöhässä.
- Rimoja tuli, mutta ne oli kyllä ihan omia mokia ja melko pitkälti jalattomuudesta johtuvia. Korjaantunee.

Minttu+ Irtoaa kiltisti, ohjaaja ehtii vaikka mihin
+ Kepit!
- Lentokeinu. Mummo ei.
- Kaarrokset levisi, mutta ei Mintun tyyppisen koiran voikaan olettaa kääntyvän tiukan valssin paikassa pelkällä persjätöllä. Jos ei voi tehdä valsseja, ei pidä ehkä valittaakaan.
- Liikkuu nopeammin kun voin itse juosta, näissä kisoissa aika tahmainen.

Samaan aikaan Helsingissä kisattiin Voittaja-titteleistä. Messukeskuksessa tapahtuikin omanlaistaan historiaa, kun peräti kaksi kappaletta Agarwaen-junnuja asteli kehään. Kerranhan olen itse noissa kisoissa esittänyt Myrniä, mutta omia kasvatteja ei ole kehässä nähty. Vaan nyt on!
Kumpaisenakin päivänä shelttejä tuomaroineet tuomarit olivat kovin tarkkoja ja tiesivät mitä hakevat. C-tyttäret Kuje ja Saaga edustivat upeasti molempina päivinä.

A. Cirni Fallstar "Saaga"
"Good size. Correct type. Feminine head. Good topline. Bit high in legs. Correct movement and coat."
Pedro Delarue, Portugal - JUN ERI

"Pleasing outline.Would prefer better head expression.Eyes round, roman nose, ears too heavy, would prefer better front. Good body, good hindquarters.Nice effortless gait. Covering ground well."
Garry Dryburgh, Australia -JUN ERI


A. Cyan Windfall "Kuje"
"Excellent head and expression. Too light in bone and a bit leggy. Movement with power but carrying the tail up. Good coat but still needs to develop."
Delerue Pedro Sanches, Portugal - JUN EH

"Good type. Would prefer better outline. Little high legs compared to body. I'd like better head and underjaw. Good ears. Good front. Good movement in back. Covering ground well. Would prefer more blue color, more silver."
Garry Dryburgh, Australia - JUN ERI

Kas näin on kisavuosi laitettu pakettiin kaikin puolin meidän osaltamme.
Kohta treenataan vuoden viimeiset treenitkin, jäädään hetkeksi joulutauolle ja ladataan akkuja ensi vuotta varten.