Kerran oli uimakelit

Viime viikko oli huikea. Oli kesäisiä kelejä, paitsi tietenkin loppuviikosta kun oli Ilosaarirock ja satoi. Minä kävin koulutusohjaajakurssilla ja Ilosaaressa, koirilla oli vapaa viikonloppu ja ne saivat latailla akkujaan ihan kunnolla.

Eräänä päivänä viime viikolla päätimme lähteä mustikkaan. Mustikoiden jälkeen mentiin uittamaan koiria hiekkamontulle. Niillä oli hauskaa, Meela ja Myrn uivat itsensä ihan väsyksiin, ja pieni Gislikin innostui ensimmäistä kertaa ihan todella uimasille.
Se oli oikea kesälomapäivien kesälomapäivä, kun tehtiin vaan kivoja juttuja kaikessa rauhassa, eikä mihinkään ollut kiire.

Toissapäivänä sain idean lähteä mätsäriin. Ilmoitimme sinne kaikki sheltit, kun kerran oli lähdetty. Ajatus oli, että ne kivasti saisivat vähän aktivointia mätsärin merkeissä, eikä meidän tarvitsisi enää lähteä kovin pitkälle lenkille. Vähänpä tiesin - Gisli oli mätsärinkin jälkeen ihan pärinöissä, ja kilisi lyhyellä iltakävelyllä niin paljon, että se oli pakko laskea välillä irti hepuloimaan ihan yksinään. Ei enää koskaan pelkkiä mätsäreitä sille eläimelle.

Itse mätsäri oli kuitenkin mukava tapahtuma. Minttu meni kehään ensimmäisenä, veteraaniluokassa tietenkin. Ensimmäisellä kierroksella se oli ihan pölö, haukkui ja hyppeli ja laukkaili ihan miten sattuu. Jostain oikusta se sai kuitenkin punaisen nauhan. Nauhakehässä Minttu sitten esitti vanhaa kehäkonkaria, ja ravasi hienosti eteenpäin ja seisoi oikein skarppina paikoillaan. Tällä esityksellä Minttu sitten sijoittui toiseksi, huraa!

Meela oli koko ajan vähän ärsyttävä. Se komenteli ja höyrysi, sillä oli selvästi ihan liikaa virtaa. Kehässä se juoksi hihnanmitan verran edellä, mikä varmaan näyttää kyllä ulkopuolisen silmään siltä, että kylläpä on nyt hienosti kouluteltu tuota koiraa esiintymään. Minulle se taas on viesti siitä, että virtaa on ihan liikaa ja koira voi räjähtää hetkenä minä hyvänsä. Ei onneksi räjähtänyt, vaan seisoi kiltisti paikoillaan ja esitti kilttiä. Meelakin sai punaisen nauhan.
Nauhakehässä oli tietysti enemmän jengiä, koska oltiin avoimessa luokassa. Meela pääsi kuitenkin jatkoon ja vallan voitti koko luokan! Oho.
BIS-kehässä se sitten tuli kolmanneksi ja voitti niin ison säkin palkintoja, että kahdenkympin sijoitukseni mätsäriin oli jo tällä kuitattu.

Vaan ei siinä vielä kaikki! Annan ohjastama Gisli oli sijoittunut pentujen sinisten toiseksi sillä välin, kun minä esittelin merlejäni kehässä. Anna vei myös Myrnin, mutta Myrystiina ei vakuuttanut tuomaria ollenkaan, ja se ei tällä kertaa päässyt palkinnoille.

Ilosaarirock on aina se hetki, kun tajuaa kesän olevan menossa jo loppua kohti. Mutta ensi kuussa nautitaan vielä ulkokisakaudesta, se on parasta se!