 |
| Minttu, Noona, Meela, Teemo, Kuje ja Saaga |
Tänä kesänä järjestin kasvateilleni ja muutamille muille kavereille agilityleirin Kiteellä Villa Taivaannastassa. Se on ihana paikka leireillä: tilaa treeneille on valtavasti, henkilökunta ihan ykkösluokkaa ja kaikkina leiripäivinä saatiin mielin määrin taivaallisen hyvää ruokaa. Treenejä meille piti myös aluevalmennuksista tuttu Mari, joka oli suunnitellut meille hirmu kivat ja haastavat treenit molemmille päiville.
Yhteensä leirille osallistui kymmenen koirakkoa, mutta mukana oli toki myös muutamia turistikoiria.
Luonnollisesti sairastuin leiriviikolla eeppiseen flunssaan, jonka vuoksi jouduin ottamaan välillä saikkuakin. Perjantaina kävin ostamassa flunssalääkkeitä apteekista ja toivoin, että pahin olisi seuraavana päivänä ohi. Kovin tukkoisissa tunnelmissa meni koko viikonloppu, mutta onneksi hyvä seura piristää flunssaisintakin päivää!
Illalla kaikki saapuivat leirille vähän eri aikaan, joten mitään kovin erikoista ohjelmaa ei sille iltaa oltu suunniteltu. Kun suurin osa porukasta oli paikalla ja saanut kamppeensa huoneisiinsa, päätimme lähteä kimppalenkille lähimaastoon. Koirat saivat rällätä vapaana ja purkaa vähän pitkien ajomatkojen aikana kertynyttä energiaansa. Lenkiltä palatessa aurinko oli jo laskemassa. Siitä oli hyvä jättää koirat latailemaan akkujaan, syödä porukalla iltapalaa ja katsoa olympialaisia yli puolen yön.
Aamu alkoi kisaavien koirakoiden osalta agilitytreeneillä. Lauantain treeni oli hieman teknisempi pläjäys, jossa oli paljon haastetta itse kullekin. Rata oli kuitenkin kivan virtaava ja vauhdikas, eli hirveän kiva! Koko lauantain ajan sateli varsin vaihtelevasti, mutta onneksi vesisateessa treenaaminen ei ole meille uusi juttu.
Ohjatuissa treeneissä minulla oli treenikoirana aina Meela.
Radan alussa oli kohta, jossa koiran piti ensin irrota vähän sivusuunnassa hypylle ja tulla sitten luokse. Olin ihan varma ettei Meela osaa, mutta Marin neuvoja noudattamalla se suoritti kohdan joka kerta oikein!
Tästä kun oli selvitty, päädyttiin parin mutkan kautta keppi-putkierotteluun, jossa ensimmäisellä kerralla ohjasin Meelan huolimattomasti, ja putkeenhan se sitten meni. Kunnon rytmityksellä Meela kyllä lähti helposti kepeille, mutta hioimme vielä sylivekin edeltävälle hypylle kuntoon ennen jatkoa. Seuraavan haasteen tarjosi A:n alle sijoitettu pimeä putki, mutta onneksi olimme tehneet kotiläksymme hyvin, ja Meela sujahti putkeen vaivattomasti. Radan loppuosaa tahkottiinkin sitten ihan urakalla, sillä ensin vaikeutta tuotti saada Meela hyvin poispäinkääntöön ja sen jälkeen oma liikkumiseni hyvään persjättöön. Persjätön minä kuitenkin sinne onnistuin vääntämään, vaikka aika monta kertaa piti tehdä huonoja yrityksiä alle!
Samassa ryhmässä treenasivat kasvateista myös Noona ja Kuje, joten väliajat menivät tietysti tiiviisti kentän laidalla niiden menoa ihaillen. Treenien jälkeen koirat pääsivät lepäämään ja ohjaajat lämmittelemään huippuhyvän linssikeiton ääressä. Pian olikin aika mennä katsomaan mölliryhmän treenejä! Tässä ryhmässä treenasivat Saaga, Teemo ja Gisli, joten katseltavaa riitti!
Kun muut olivat treenanneet koiransa, menimme me vielä Fannyn kanssa treenaamaan omia kakkoskoiriamme. Minttu oli ihan hulluilutuulella, eikä tullut oikein mihinkään ohjauksiin. Se karkaili kontakteille ja päristeli menmään ihan miten sattuu, joten päätin palkata sille pääsääntöisesti ohjauksiin tulemisia. Rautalangasta vääntäminen tuotti kuin tuottikin tulosta, sillä Minttu alkoi tulla kivasti ohjauksiin ja saatiin hyviäkin pätkiä aikaiseksi!
 |
| Meela aksaa. Kuva: Hanna Perämäki |
 |
| Teemo (Agarwaen Balrog of Morgoth) |
Päivällisen jälkeen koomailtiin hetki, mutta näppäränä vapaa-aikaohjaajana olin tietysti suunnitellut meille mahtavan iltaohjelman. Leirithriathlonissa kilpailtiin tietysti joukkueissa Agarwaen-shelttien omistajat vs. muu maailma. Ensimmäiset kaksi ihmisille suunnattua lajia voitti tietysti meidän tiimi, mutta kolmannen beer bong-haasteen vei vastustajajoukkue.
Ulkolajeina kisattiin koirakeilauksessa ja tempuradan merkeissä. Koirakeilauksessa jokaisella koirakolla oli 15 sekuntia aikaa kaataa niin monta muovipulloa kuin ikinä mahdollista. Tämä kisa päättyi tasapisteisiin, mutta temppuradalla Agarwaen-sheltit veivät taas voiton. Minttu sai toimia minun kisakoiranani, ja se olikin erityistaitava pullonkaataja!
Viimeisenä lajina oli joukkueagilitykilpailu, jossa kisattiin helpolla hyppyradalla toisiamme vastaan. Virheistä sai aikarankkua, ja kaikkien joukkueen jäsenten ajat laskettiin yhteen. Agarwaen-tiimi voitti suvereenisti myös tämän lajin, joten voitto leirikisassa oli meidän!
Rankkojen kisailujen jälkeen rentouduttiin tietysti saunassa, syötiin vähän lisää ja pelattiin yömyöhään pelejä herkkujen äärellä.
 |
| Noona (Agarwaen Anyer) Kuva: Hanna Perämäki |
Tällä kertaa treenin teemana oli nollatreeni. Tehtiin ensimmäisellä kierroksella varsin juostava rata pätkissä läpi, ja Meelan kanssa hiottiin erityisesti muutamien irtoamista vaativien kohtien rytmityksiä. Pari nappiin mennyttä japanilaistakin tein radalle, pitäisiköhän vähitellen uskaltaa käyttää sitä ohjausta vaikka kisoissakin?
Kakkoskierroksella ideana oli sitten juosta koko 30 estettä nollana läpi. Minun ja Meelan suoritus kaatui kuitenkin aina pariin tippuneeseen rimaan. Liekö Meela ollut jo niin väsynyt, ettei rimojen pitäminen vaikeammissa kohdissa onnistunut vai mikä oli vikana. Päätettiin sitten lopettaa koiran juoksuttaminen ja testailla ihan vaan pari erilaista ohjausvaihtoehtoa jo läpi käytyihin kohtiin.
 | |
| Kuje (Cyan Windfall) leikkii. |
 |
| Saaga (Cirni Fallstar) |
Parasta oli kuitenkin nähdä, miten hyvää työtä kaikkien nuorten kasvattieni omistajat olivat koiriensa kanssa tehneet. Osa oli jo pidempään lajia harrastaneita, osa taas vasta aloitteli omaa agilitytaivaltaan ensimmäisten agilitykoirien kanssa. Kaikilla oli kuitenkin palikat kohdillaan: koirat leikkivät mielellään, etenivät hyvin esteille ja selvästi nauttivat tekemisestä! Vitsit, että näistä kaikista kuullaan vielä!
Treenien jälkeen olikin enää aika käydä päätöskahveilla ja pakata autot kotimatkaa varten.
Tässä vaiheessa ohjaajat ja koirat olivatkin niin väsyneitä, että koko kotimatka meni ihan koomatessa. Silti teki ihan vähän mieli ryhtyä suunnittelemaan uutta leiriä ensi kesälle. Eiköhän me Kiteelle lähdetä silloinkin!
Lisää leirikuvia löytyy täältä
Kujeen treenivideo löytyy täältä
Gisli 8kk treenivideo taas täältä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti