Julistan kuukauden mittaisen kisatauon täten päättyneeksi!
Lauantaina vähän jännittikin mennä "pitkästä aikaa" kisaamaan. Se oli kuitenkin hyvä: vaikka vähän satoi, oli mahtava fiilis kisata ja se fiilis pysyi yllä kaikkien kuuden radan ajan. Oli kiva jutella seurakavereille, katsella suorituksia ja analysoida ratojen ongelmakohtia.
Ja siis mikä päivä meillä sitten olikaan! Juoksin Meelan kanssa neljä rataa, Mintun kanssa kaksi. Neljä kuudesta startista päättyi nollaan, mikä on aika hyvä prosentti. Tuomareina olivat Jari Suomalainen ja Salme Mujunen, joten juoksemista riitti ihan jokaisella radalla, mutta me tytötpä juostiin ja hyvin juostiinkin!
Ensimmäisenä starttasin Meelan kanssa hyppyradalle. Rata ei ollut hirveän vaikea, mutta vauhtia riitti ja moni hyllytti ansaesteisiin. Vaan ei me! Meelan kanssa sinniteltiin nollana maaliin asti, ja vaikka olin välillä myöhässä ja Meela joutui kyselemään ihan liikaa, myös voitimme radan. Palkintokassin kylkeen oli siis laitettu punamusta H-SERT-ruusuke, meidän toinen sellainen. Hyvä me!
Toinen rata oli sitten kotaktien kanssa, ja sillä kisasin molemmilla koirilla. Ensin Meelan kanssa tippui rima, sitten se ei taipunut kovasta vauhdista keppien umpikulmaan. Tuli 15vp, mutta lopun hyppyhässäkkään tein onnistuneen flipin, jota fiilistelin radan jälkeen!
Mintun kanssa taas vähän pelotti mennä radalle. Se oli ihan hurjana ennen rataa, leikki ja kieri maassa. Ajattelin, ettei tämä ainakaan pysy lähdössä ja vähintään hyppää kontaktit. Vaan ei - Minttu teki ehkä elämänsä parhaan puomin (eikä meinannut malttaa lähteä pois kontaktipinnalta edes käskystä) ja oli muutenkin paras. Tehtiin nolla, jolla sija viisi!
Kolmannella radalla taas molempien kanssa. Tässä vaiheessa tuomariksi vaihtui Salme Mujunen, ja rata sisälsi mm. hirveän määrän suoria putkia ja ympäri kenttää juoksemista. Meelan kanssa selvittiin alusta, mutta sitten en enää jaksanut ohjata kunnolla loppupuolella, ja se livahti yhten hypyn väärin päin. Mintun kanssa onnistuttiin senkin edestä: kelpoisa nolla, jolla taas sijalle viisi.
Neljäs rata oli sitten hyppyrata Meelan kanssa. Tämä rata oli ihan kaamea. Alku meni hyvin, vaikka pitikin valssata monta kertaa putkeen. Loppuvaiheilla olin myöhässä, mutta pelastelin Meelan takaaohjaten äärimmäisen huonoilla valinnoilla eteenpäin. Nollankin se sai, mutta sijoittui neljänneksi, koska ei nyt vain ollut mahdollista tehdä hienoa, nopeaa nollaa sillä minun turailullani.
Mutta nolla mikä nolla!
Samoissa kisoissa myös Inka ja Isla juoksivat tuplanollan arvokisoja ajatellen. Hyvä tiimi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti