 |
| Minttu metsäretkellä joskus syyskuussa. |
Lauantain kisoissa juoksin taas viisi rataa, joista kolme Meelan kanssa ja kaksi Mintulla. Joku aika sitten minulta kysyttiinkin kisoissa, onko Minttu kisannut tänä vuonna ollenkaan. Ei sitä toki ole kovin monissa kilpailuissa näkynytkään, sillä kisaamme lähinnä Joensuun kilpailuissa. Mintun kohdalla nähkääs laatu korvaa määrän: muutama hassu startti takana, ja nyt meillä on jo 6/7 SM-nollaa kasassa, ja vielä kaksi tuplaakin siinä samalla!
Minttu oli luottokoirani myös näissä kisoissa. Siinä missä Meelan kanssa takkusi kaikki ihan kamalasti, oli Mintun kanssa vain onnistumisia. Meela karkasi lähdöstä, irtosi tahmeasti, karkasi selän taakse ja monia muita juttuja. Toki näihin kaikkiin mokailuihin oli syy täysin minun omissa toimissani, mutta parempana päivänä jopa Meela olisi vähän paikannut ohjaajaansa. Vaan ei lauantaina.
Viimeisellä hyppyradalla se oli edes vähän kuulolla, ja otettiinkin hyllyn sijaan vitonen.
Minttu teki tosiaan kisoissa tuplanollan sijoilla kolme ja kaksi. Se oli ihan täpinöissään kisapaikalla, ja teki tosi kivasti hommia. Olipa kiva kilpailla! Seuraavan kerran Minttuterapiaa on luvassa varmaan joulukuussa JOAn kisoissa, sitä ennen kisataan vähän rallya ja treenaillaan pieniä juttuja yhdessä.
Kisojen jälkeen ajettiin Liperiin mökille. Pitkän kisapäivän jälkeen koirat asettuivat kiltisti syömään puruluita makuuhuoneen sängylle, eivätkä turhia hötkynneet vaikka mukana oli viisi koirakaveriakin höösäämässä.
Seuraavana päivänä ne saivat hengailla pihalla ja käydä vähän metsässä kävelemässä, mikä toimi hyvänä palautteluna kisapäivän rasituksista.
Mökkireissulla vietettiin muutamat synttärit ja Meelan valiojuhlat. Tuli tehtyä niin hieno kakku yhdessä Annan kanssa (eli Anna leipoi, minä pyöritin tiskikonetta ja koristelin), että jaanpa sen tänne blogiinkin! Ihailkaatten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti