Kasvattikuulumisia

Wiu ja Kuje. Kuva : Hanna Perämäki

Vuosi on vasta aluillaan, ja huippuja kuulumisia on sadellut kasvattiosastolta niin kisakentiltä kuin terveyspuoleltakin!

Ihan ykkösenä on Saagan (Cirni Fallstar) alkanut juoksu, astutusreissulle Poriin olisi tarkoitus lähteä viimeistään ensi viikolla. Jännää! Jos kaikki menee nappiin, pentulaatikko ehtii olla reilun kuukauden hiljainen ennen kuin sinne ilmaantuu taas uusia asukkeja.

Kuje (Cyan Windfall) ja Hanna kävivät tottelevaisuuskokeessa, josta pikkusheltille 190,5p eli ALO1 ja KP! Aika vaatimaton alku hienolle tokouralle. Kasvattaja onnittelee ja kehottaa kiinnostuneita tutkimaan kisavideota ja pisteitä Kujeen oman blogin puolelta.

Noona (Anyer) kilpaili halli-SM -kisoissa sekä EO-karsinnoissa. Sieltä ei sen suurempaa menestystä sadellut, mutta videoiden perusteella aksatiimi on kovassa iskussa. Fanny & Noona vierailivat viime viikolla Joensuussa, ja olikin kivaa päästä tapaamaan kasvattityttöä pitkästä aikaa. Samalla Noona käväisi selkäkuvilla (alustavasti LTV1) ja silmäpeilissä (terve).

Wiusta (Cithri Nightfall) on kasvanut hirmuisen nätti nuori neiti. Hanna oli näpännyt muutaman kuvan selvästi aikuistuneesta pikkukoirasta, katsokaa tekin miten söpöinen se on!

Kuva: Hanna Perämäki

Kuva: Hanna Perämäki

Ristiäiset

Neljän viikon rajapyykki ylitetty! Täten pennut ovat ulkoilleet päivittäin yhä piteneviä aikoja, saaneet matolääkettä, nähneet myös vieraita miehiä, kuulleet ilmastointikanavien puhdistamiseen tarkoitettujen laitteiden ääniä sekä saaneet aitaukseensa metallilusikat. Ne myös alkavat koetella sekä minun että aikuisten koirien kärsivällisyyttä laittamalla bileitä pystyyn mm. keskellä yötä.

Neljän viikon iän kunniaksi ne ovat myös saaneet viralliset nimensä. Pentueen nimiteemaksi valikoituivat Tulen ja jään laulusta (tai ei-niin-kirjanörteille Game of Thronesista) tutut lohikäärmeet. Teema on oikein osuva, sillä Meelaa on meillä ollut tapana kutsua myös lempinimellä Smaug.

Nietos sai nimekseen Drogon Blackwind. Drogon on lohikäärmeistä suurin, hurjin ja tietysti musta. Nietos ei toistaiseksi kyllä täytä kuin viimeisimmän kriteerin, mutta kenties siitä kasvaa isona todella hurja pikkukoira.

Routa tullaan tuntemaan virallisesti nimellä Daggry Rhaegal. Daggry on norjaa ja tarkoittaa aamunkoittoa, Rhaegal taas on toinen lohikäärmeistä. "Aamunkoitto" sopii hyvin nimeksi juuri Roudalle, onhan se ainoa valonpilkahdus tässä synkänsynkässä trikkilaumassa.

Räntä ristittiin Dracarys Stormrageksi. Dracarys tarkoittaa lohikäärmetulta, ja se onkin käsky jolla Daeneryksen lohikäärmeet kiltisti syöksevät tulta ja grillaavat vihollisia tuhkaksi. Kiukkuinen nimi sopii hyvin Rännälle, joka on syntymästään asti ollut melko luonteikas tapaus.

Nuoskasta puolestaan tuli Daio Viserion. "Dayo" on sanskritia ja kääntyi jollain nimilistalla "joy arrives". Pienen muokkausmyllyn jälkeen se muotoutui nykyiseen muotoonsa. Viserion puolestaan on kolmas lohikäärme sarjassa.

Kas näin myös D-pennut jatkavat hienosti alkanutta fantasiateemaa pentueissani. Onnittelen jo etukäteen kaikkia niitä tuomareita, jotka joutuvat lausumaan tokokisoihin tähtäävien kasvattieni nimiä ääneen palkintojenjaossa, hah!

Suunnitelmissa trikkipentue

Ihana Saaga on tarkoitus astuttaa Voitolla (Bumtsi Bum Vampire's Heart) kevään juoksuista. Molemmat vanhemmat ovat todella tasapainoisia, leikkisiä ja avoimia shelttejä. Pennuista odotan tulevan samanmoisia hyvällä draivilla varustettuja harrastuskoiria.

Lisää tietoa pentueesta löydät täältä!

Grillibileet

Kolme viikkoa meni että hujahti! Pentulaatikko on hiljalleen käynyt vähän tylsäksi paikaksi, joten koiraperhe sai laajennusosan boksinsa kylkeen. Kompostiverkoista kasatulla alueella on tarjolla vähän eri tuntuisia kankaita, pari tyynyä (kiva kiipeillä!) ja muutama lelu. Seuraavien viikkojen aikana asukkaat mahtavat tulla hieman vaativammiksi viihdykkeidensä suhteen ja niille pitää keksiä uusia, jännittävämpiä ratkaisuja.

Pentujen leikkikokeiluja lelujen kanssa on ollut huvittavaa seurata. Välillä joku kaatuu vinkupossun päälle ja koko porukka tulee ihmettelemään, että mikä tuo ääni oli?! Toisinaan on vaikeaa kohdentaa hyökkäyksiä leluun saakka, ja horjuva saalistuspomppu menee ihan totaalisen ohi. Tassuilla läiskiminen on etenkin Nuoskan juttu, mutta kaikki pennut kyllä pelailevat niin keskenään kuin leluillakin niin hampain (tai ikenin) kuin tassuinkin.

Aitauksen lisäksi pentujen elämässä on muutakin uutta ja jännittävää: kiinteä ruoka. Ne ovat saaneet maistella raakaa jauhelihaa, joka saikin kaikilta neljältä todella innostuneen vastaanoton. Lihaa ahmitaan kuin viimeistä päivää, välillä siinä seistään ja kieritään niin, että lihanmurusia löytyy päästä ja ties mistä. Meela tietenkin huolella putsaa pennut lihabileiden jälkeen.

Pennuilla on käynyt myös paljon vieraita, eilenkin ne saivat tutustua kahteen uuteen ihmiseen. Tässä vaiheessa ne eivät turhaan ujostele, vaan nököttävät kiltisti sylissä ihmeteltävinä - paitsi Routa, joka aina välillä loukkaantuu verisesti siitä, että hänen vapauttaan halutaan rajoittaa kesken parhaiden leikkien.

Tuli eräänä iltana otettua pari videota, joissa pennut puuhailevat. Aika harvoin nämä ovat kaikki yhtä aikaa hereillä, viime yönä heräsin monta kertaa siihen että Routa puuhaili yksinään ja kaikki muut nukkuivat. Sitten harvoin kun ne oikeasti touhuilevat yhdessä, on kännykkä kovilla.

Pennut 3vko osa 1
Pennut 3vko osa 2


Todistetusti kaikki pennut osaavat murista ja haukkua. Routa myös ulvoo, lienee tullut äitiinsä.

Yhyy en pääse ruokaan kun Nietos ja Räntä kierii siinä :( T. Nuoska

Pariviikkoiskuvia

Routa

Viime viikko oli kovin hektinen. Minä reissasin työasioilla Helsingissä, kouluttauduin media-asioissa, kävin oopperassa ja söin noin miljoona kertaa ravintolassa. Samaan aikaan Anna spämmäili puhelimeen pentuvideoita ja -kuvia, joita piti sitten kesken rankkojen koulutuspäivien yrittää olla katsomatta. Mahdoton tehtävä!

Pentujen uusia kokemuksia on kuitenkin ollut matolääkitys ennen matkaa, kynsien leikkuu x2, mummikoiran hoitoapu pentulaatikossa ja pieni retki uuteen huoneeseen matolle kuvattaviksi.
Nyt sitten niitä kuvia.

Nuoska

Räntä

Nietos

Päivä ennen silmien aukenemista

Nietos, Routa, Nuoska ja Räntä

Pojat pusuhommissa

Routa

Routa

Nietos

Nietos

Räntä

Räntä

Nuoska, joka jo kurkkii maailmaa

Nuoska

Urheilin kerran

Lauantaina päästiin niiiin takaisin agilitykentille Mintun kanssa! Hiljaista on ollut agilityrintamalla omien kiireiden, hallirempan ja juoksujen takia, mutta nytpä päästään taas baanalle. Satunnaisia treenejä on kyllä alla, ettei ihan kylmiltään valmennukseen lähdetty.

ProPerrolta tuli Harri pitämään treenejä. Uudistettuun settiin kuului paitsi lajitreeniä, myös lyhyet fysiikkapuolen harjoitukset ohjaajille. Ratakin oli rakennettu kisamittaiseksi ja käytössä oli koko halli, joten todellakin näissä treeneissä urheiltiin tosissaan!

Radalla yllättäen suureksi ongelmaksi koitui heti alkupään välikkö, jossa olisi pitänyt itse liikkua ripeästi alta pois, antaa koiralle tilaa, Mintun tulla ohjaukseen ja vielä välttää putkiansakin. Pari kertaa saatiin pilkottua onnistunutkin suoritus, mutta kun toisella kierroksella olisi pitänyt tehdä nollarata, niin ei sitten millään. Ei, vaikka tehtiin sama kohta varmaan kaksikymmentä kertaa ja välillä jopa siten että minun toiminnassani ei ollut mitään moitittavaa. Tiedänpähän, mitä todellakin on treenattava.

Ensimmäisellä kierroksella luukutettiin kyllä menemään virheettä myös 30 seuraavaa estettä, mutta vähän korpesi kun ei sitten ehditty tehdä parempaa versiota loppuradasta ollenkaan. Plääh!


Muuten viikonloppu kului jäällä lenkkeillen, pentulaatikossa pentuja pyöritellen ja kameraa ulkoiluttaen. Meelakin pääsi mukaan jäälenkeille. Se osaa olla hienosti irti, ei turhaan lähde riehumaan muiden koirien kanssa vaan ravailee omaa vauhtiaan mukana.

Pennuista kaikki muut paitsi Routa ovat raotelleet silmiään, Nuoska ensimmäisenä. Ne ovat myös tuplanneet painonsa, joten hyvällä mallilla ollaan kehityksessä!
Ensi viikolla minun täytyy olla kolme päivää työreissussa ja se harmittaa jo valmiiksi. Vähänkö pennut tekevät kaikkea maagista kun palaan, kolme päivää pennun elämässä on jo pitkä aika.

Pentulaatikolla

Pentulaatikossa tuhisee enää neljä pentua. Kide jouduttiin lopettamaan sen tilan mentyä radikaalisti huonommaksi. Se lopetti itsenäisen syömisen, muuttui vaisuksi ja painokin alkoi taas jumittaa paikoillaan. Eläinlääkäri diagnosoi Kiteelle jonkinlaisen kehityshäiriön ja se laitettiin saman tien ikiuneen.

Tunnelma pentulaatikolla rentoutui välittömästi Kiteen lähdön jälkeen. Meela viihtyy siellä paremmin, läähättää vähemmän ja pentujen kanssa on itsekin mukavampi puuhailla kun ei tarvitse stressata selviääkö pienin matkassa. Niin ne eläimet tietävät heti alusta alkaen, jos jokin on vialla.

Pentujen kehitys on huikean nopeaa. Ne opettelevat kävelemään, murisevat ja haukkuvat. Eilen Nuoska yritti jopa leikkiä Roudan kanssa! Leikki kesti ehkä kokonaiset kymmenen sekuntia ja koostui siitä, että Nuoska hamuili Roudan kylkeä sekä laittoi etutassun sen selän päälle, mutta kuitenkin.

Koska pennut tulevat niin hyvin toimeen itsenäisestikin, viettää Meela jo aikaa pentulaatikon ulkopuolellakin. Se on päässyt muiden koirien kanssa lyhyille remmilenkeillekin, mikä varmasti tekee sille vain hyvää. Ainakin alkuaikojen peitsaaminen on nyt vaihtunut taas raviin, joten kroppa alkaa toipua synnytyksestä.

Nuoskan villi leikkihetki

Voi vitsit, en millään malttaisi odottaa että pääsisin tutustumaan näihin tyyppeihin vielä lisää! Ne ovat kaikki valtavan ihania.

Ja jottei tämä menisi ihan pentulöpinäblogiksi, on viikonloppuna tiedossa agilityvalmennus Mintun kanssa. Sieltä toivottavasti sitten vähän treenitarinoita ja videoita!