Lauantaina päästiin niiiin takaisin agilitykentille Mintun kanssa! Hiljaista on ollut agilityrintamalla omien kiireiden, hallirempan ja juoksujen takia, mutta nytpä päästään taas baanalle. Satunnaisia treenejä on kyllä alla, ettei ihan kylmiltään valmennukseen lähdetty.
ProPerrolta tuli Harri pitämään treenejä. Uudistettuun settiin kuului paitsi lajitreeniä, myös lyhyet fysiikkapuolen harjoitukset ohjaajille. Ratakin oli rakennettu kisamittaiseksi ja käytössä oli koko halli, joten todellakin näissä treeneissä urheiltiin tosissaan!
Radalla yllättäen suureksi ongelmaksi koitui heti alkupään välikkö, jossa olisi pitänyt itse liikkua ripeästi alta pois, antaa koiralle tilaa, Mintun tulla ohjaukseen ja vielä välttää putkiansakin. Pari kertaa saatiin pilkottua onnistunutkin suoritus, mutta kun toisella kierroksella olisi pitänyt tehdä nollarata, niin ei sitten millään. Ei, vaikka tehtiin sama kohta varmaan kaksikymmentä kertaa ja välillä jopa siten että minun toiminnassani ei ollut mitään moitittavaa. Tiedänpähän, mitä todellakin on treenattava.
Ensimmäisellä kierroksella luukutettiin kyllä menemään virheettä myös 30 seuraavaa estettä, mutta vähän korpesi kun ei sitten ehditty tehdä parempaa versiota loppuradasta ollenkaan. Plääh!
Muuten viikonloppu kului jäällä lenkkeillen, pentulaatikossa pentuja pyöritellen ja kameraa ulkoiluttaen. Meelakin pääsi mukaan jäälenkeille. Se osaa olla hienosti irti, ei turhaan lähde riehumaan muiden koirien kanssa vaan ravailee omaa vauhtiaan mukana.
Pennuista kaikki muut paitsi Routa ovat raotelleet silmiään, Nuoska ensimmäisenä. Ne ovat myös tuplanneet painonsa, joten hyvällä mallilla ollaan kehityksessä!
Ensi viikolla minun täytyy olla kolme päivää työreissussa ja se harmittaa jo valmiiksi. Vähänkö pennut tekevät kaikkea maagista kun palaan, kolme päivää pennun elämässä on jo pitkä aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti